Koholla oleva verenpaine on yleensä varsin oireeton ja se saattaa olla koholla vuosikausia ennen kuin se havaitaan. Tavanomaisimmat syyt lääkäriin hakeutumiseen ovat päänsärky, vetämättömyys ja väsymys. Monesti kohonnut verenpaine havaitaan rutiinitarkastusten yhteydessä.
Jos verenpaine on tyydyttävällä tasolla, uusi mittaus on syytä tehdä viimeistään vuoden kuluttua. Ruoka-, alkoholinkäyttö- ja liikuntatottumuksiin on kuitenkin syytä kiinnittää heti huomiota. Kun taas verenpaine todetaan kohonneeksi, tietyt perustutkimukset ovat tarpeen:
- Verenpaine mitataan kummastakin kädestä. Jos eri käsistä mitatut paineet eroavat toisistaan, mitataan verenpaine jatkossa siitä kädestä, josta mitattu lukema oli korkeampi.
- Perustutkimuksiin kuuluu lääkärin tekemä haastattelu jossa selvitetään muut riskitekijät, sekä perusteellinen lääkärintutkimus. Tutkimuksessa selvitetään sydän- ja verenkiertoelinten tila sekä verenpaineeseen ja sen hoitoon vaikuttavat sairaudet. Peruslaboratoriotutkimuksiin kuuluvat mm. verenkuva, virtsan tutkiminen, veren rasvat ja kolesterolitutkimukset sekä veren sokeritason mittaaminen. Perustutkimuksiin kuuluu myös sydänfilmi eli EKG.
- Lisäksi kartoitetaan elintavat sekä sydän- ja verenkiertoelinsairauksien muut vaaratekijät.
Kun kohonnut verenpaine on todettu, lääkäri tekee hoitosuunnitelman.
Hoitosuunnitelmaan sitoutuminen on hyvin tärkeää vakavampien liitännäissairauksien ehkäisemiseksi.
Testaa omat elämäntapasi
Tutustu omahoidon apuvälineisiin