Muita kohonneen verenpaineen riskitekijöitä ovat alkoholin runsas käyttö, tupakointi ja stressi, henkiset tekijät.
Runsas alkoholinkäyttö kohottaa verenpainetta ja saattaa vähentää lääkehoidon vaikutusta. Alkoholijuomat voivat sisältää myös runsaasti sokeria, mikä taas aiheuttaa painonnousua. Pitkäaikaisesti käytettynä alkoholi voi aiheuttaa myös haiman sairastumista. Sen seurauksena saattaa ilmetä diabetesta, mikä taas selkeästi nopeuttaa valtimotaudin kehittymistä. Myös sydämen vajaatoiminta ja sen seurauksena vaaralliset rytmihäiriöt saattavat lyhentää potilaan elinaikaa. Suositeltava alkoholin enimmäismäärä naisille on enintään kaksi ravintola-annosta päivässä, miehille enintään kolme.
Myös tupakoinnin lopettamisesta on hyötyä, sillä tupakoivan henkilön sydän toimii ylikierroksilla nikotiini nostaessa sydämen syketasoa ja verenpainetta. Tupakointi myös lisää valtimoiden ahtautumista, kalkkiutumista ja jäykistymistä. Muutokset ovat yleensä palautumattomia, mutta tupakoinnin lopettamisella, ruokavaliolla ja yleisesti ottaen elintapojen muutoksella on mahdollista saada valtimotaudin eteneminen vähintäänkin hidastumaan tai pysähtymään. Vaikka se voikin olla vaikeaa, tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina.
Psyykkiset tekijät vaikuttavat myös verenpaineeseen. Stressi ja vähäinen lepo nostavat verenpainetta ja aiheuttavat masennusta, ja näihin tulisikin kiinnittää kiireisessä arjessa huomiota. stressitekijät vaikuttavat helposti verenpaineeseen sympaattisen, parasympaattisen ja autonomisen hermoston välityksellä. Tällaisessa tilanteessa kohonneen verenpaineen hoidossa tulisikin ensisijaisesti kiinnittää huomiota psyykestressien hoitamiseen, mutta samanaikaisesti tehostaa toimenpiteitä kohonneen verenpaineen alentamiseksi esimerkiksi lääkityksellä.