Uusi työ ja uudet kujeet
Aika: 07.09.2011 08:29 |
Kirjoittaja: Sami Hämäläinen
Syyskuu saapui ja koti-isän hommat loppuivat. Aika koti-isänä oli sanoinkuvaamattoman antoisaa ja haikein mielin vien pikkutyttömme päiväkotiin maanantaina. Vaikka mielelläni olisin ollut koti-isänä pidempäänkin, niin toisaalta on myös todella mukava palata töihin ja uusien haasteiden pariin. Vaihdoin tässä samassa rytäkässä myös työtä ja toimin tätä nykyä mielenterveyskuntoutujien elämäntapaohjausprojekti Mielikin vetäjänä tämän ja ensi vuoden ajan. Projektin puitteissa järjestämme mielenterveyskuntoutujille käytännönläheistä ravitsemusohjausta ja ohjattua liikuntaa. Tavoitteena on ehkäistä tälle kohderyhmälle valitettavan yleistä ylipainoa siitä johtuvia ongelmia.
Mielikissä riittää haastetta ja aika näyttää, miten onnistutaan. Tarve tämäntyyppiselle toiminnalle on huutava, koska ihminen on kokonaisuus ja pelkästään päätä tai ruumista ei voi hoitaa, vaan kokonaisuus on otettava aina huomioon. Mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten kanssa työskennellessä konkretisoituu myös syömisen kaikki merkitykset, eikä niistä suinkaan vähäisin ole hyvän ruuan mukanaan tuoma mielihyvä.
Ruokavalion nautittavuus siis korostuu Mielikissa aivan erityisesti. On olemassa lukemattomia todisteita, että jos ruokailusta häviää nautinto, ei terveellisyys paljon auta asiaa. Muistan lukeneeni NASA:n aikoinaan tekemästä kokeesta, että astronauttien avaruuslennoilla nauttima ravinto muutettaisiin kokonaan kliinisiksi ravintovalmisteiksi. Ajateltiin, että näin pystytään takaamaan ruuan terveellisyys ja ravitsevuus. Tästä kuitenkin luovuttiin, kun huomattiin että jos astronautit nauttivat pitkän aikaa pelkästään ravintovalmisteita, heidän keskittymiskykynsä aleni merkittävästi ja virheiden määrä kasvoi.
Syöminen ei saa myöskään olla liian hankalaa ja monimutkaista. Media syyllistyy mielestäni nykyään siihen, että terveellistä ruokavaliota käsittelevä informaatiotulva tekee yksinkertaisesta asiasta älyttömän monimutkaista. Julkisessa mediassa on puhuttu mm. suklaan, punaviinin ynnä muiden nautintoaineiden terveellisyydestä ja pakkaa on sekoitettu mm. kivikauden ruokavaliolla, vähähiilihydraattisuudella, runsasrasvaisuudella ja kaikella muulla ”hömpötyksellä”, joka on omiaan sotkemaan pienen ihmisen käsitystä terveellisestä ruokavaliosta. Kyllä asioista pitää puhua ja vanhoja totuuksia kyseenalaistaa, mutta nykyään kyse tuntuu olevan jopa tosiasioiden vääristelystä. Tästä saatiin yksi esimerkki viime viikolla, kun Ruotsin radion tekemän selvityksen mukaan kahden ruotsalaisen karppauksen ja runsaan eläinrasvan käytön puolustajan puolueettomiksi lähteiksi mainostamien tutkimusten takaa löytyi mm. meijeriyhtiöiden ja amerikkalaisen lihateollisuuden rahoitusta.
Tavoitteenamme Mielikissä siis on, että asiakkaamme oppisivat järjestämään itselleen riittävän terveellistä ja hyvän makuista ruokaa olemassa olevilla resursseilla. Lisäksi etsimme liikunnan iloa ja toivomme, että mahdollisimman moni sen löytää. Tämä ei saata olla ihan helppoa, mutta vakaa usko on, että moni näissä onnistuu. Raportoin jossain vaiheessa ensi keväällä, miten meillä Mielikissä menee.