Oltiinko sportti- vai karkkileirillä?
Aika: 14.06.2011 16:18 |
Kirjoittaja: Sami Hämäläinen
Tekeepä taas mieli avautua lempiaiheestani, eli lasten ja nuorten elintavoista. Käsittelin blogissani jo aiemmin sitä, kuinka suuri merkitys aikuisten antamalla esimerkillä puheiden sijaan on mm. lasten liikuntaan ja ruokailutottumuksiin. Viime viikolla tuli taas yksi esimerkki lisää, kuinka helposti tahtomattamme kannustamme lapsia huonoihin ruokailutottumuksiin.
Omat poikani osallistuivat Pohjois-Savon Liikunnan järjestämälle lasten sporttileirille Siilinjärvellä. Leiri oli ollut tosi kiva, pojat viihtyivät loistavasti ja urheiltuakin tuli, siitä lämmin kiitos leirin järjestäjille ja vapaaehtoisille ohjaajille. Se, mikä ei mennyt mielestäni nappiin, oli leirille organisoitu karkin- ja limsanmyyntibisnes. Leirin majoituspaikkana toimineella koululla oli kioski, joka oli nykytrendiä noudattaen aina auki, eli yhdeksästä yhdeksään. Kioskin myyntiartikkeleihin kuuluivat karkki, limsa ja jäätelö, ja kauppa kävi. Vanhempi poikani raportoi ensimmäisenä iltana, että mukaan annettu kympin taskuraha alkoi olla käytetty, leiri kesti kolme päivää.
Leirielämään kuuluu hauskanpito ja myös karkinsyönti, sitä en kiistä. Nyt vain kävi ilmeisesti niin, että karkit ja herkut syrjäyttivät ainakin osalla leiriläisistä oikean ruuan. Karkkikioskista oli myös tehty turhan näkyvä ja sen suosiota muistettiin korostaa päätösjuhlan puheissakin. Olisiko kioski voinut olla auki rajoitetusti, esim. päivällä lounaan jälkeen ja uudelleen illalla? Silloin ei olisi terveellisen ruuan tarvinnut kilpailla herkkujen kanssa. Näin muistaakseni olikin joskus taannoin, kun itse olin samalla leirillä ohjaajana. Jotenkin tuntui, että kioskista oli tehty selkeä varainhankintamuoto joka sinällään varmasti toimi, mutta samalla soti voimakkaasti Suomen liikunta ja urheilu ry:n periaatteita vastaan.
Tämä ilmiö ei sinänsä ole mikään ainutkertainen, vaan sama bisnesidea on havaittu muuallakin. Karkkiahan myydään tänä päivänä jopa rautakaupassa, kohta varmaan autokaupassakin. Karkkia on helppo myydä: ei tarvita kylmätiloja, säilyvyysajat ovat pitkät ja varasto kiertää ilmeisen nopeasti. En tiedä, onko liikaa vaadittu, mutta olisi kyllä hirmu kiva, jos aina ei kaikkea mitattaisi rahassa, vaan terveys ja sen edistäminen itsessään olisi jonkinlainen tavoittelemisen arvoinen asia. Nythän terveyden edistäminen katsotaan yhteiskunnassa tarpeelliseksi vain, jos se samalla tuottaa lisää rahaa esim. vähentyneiden erikoissairaanhoidon tai sairaslomien kustannusten muodossa.
No nythän varmasti tulee mieleen kysyä, mikä on vanhempien vastuu asiassa? Vakuutan käsi sydämellä, itse ole kovasti yrittänyt olla esimerkillinen isä tässä asiassa. Karu fakta vaan on niin, että jos se halvatun kioski on siinä vieressä tyrkyllä ja kaverilla on 50 euroa rahaa mukana, niin kyllä siinä isin opetukset tahtoo unohtua. Vanhemmilla on päävastuu lastensa elintapojen muokkaamisessa, mutta ei kyllä totisesti haittaisi jos yhteiskunta edes hieman asiassa auttaisi.
» Kommentoi/anna palautetta