Miten suhtautua makeutusaineisiin?
Aika: 15.02.2011 17:54 |
Kirjoittaja: Sami Hämäläinen
Tällä kertaa oli tarkoitus kirjoittaa suolasta, mutta nähtyäni viime perjantaina uutisotsikon ”Kevytlimsat eivät olekaan terveellisiä” tuli mieleen, että pitäisikö tarkistaa edellisessä blogikirjoituksessani esiin tuomaani kantaa lisäaineisiin. Uutisessa viitattiin Miamin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa todettiin, että päivittäin kevytlimsoja nauttivilla henkilöillä on jopa 48 % suurempi riski saada sydänkohtaus kuin henkilöillä, jotka eivät nauti kevytlimsoja koskaan. Tutkimuksessa oli mukana yli 2600 ihmistä, eli kohtuullisen iso porukka.
En ole lukenut koko tutkimusta, vaan pelkän tiivistelmän, mutta jo sekin riitti herättämään kriittisiä ajatuksia. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa ainakin se, että ilmeisestikään koehenkilöiden muita elämäntapoja ei kartoitettu. Olettaa sopii, että henkilöt, jotka juovat päivittäin kevytlimsoja, nauttivat makeita tuotteita muutenkin ja samassa yhteydessä todennäköisesti myös sokeria. Eli kumpi on sitten suurempi riskitekijä? Sokeri vai makeutusaine? Sokerihan on todistetusti riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille, kuten tämänkin sivuston uutispalstalta voidaan havaita. Lisäksi voisi heittää arvauksen, että henkilöt, joiden ruokavalioon eivät kevytlimsat kuulu, saattavat vastaavasti saada ruokavaliostaan enemmän vitamiineja ja hivenaineita.
Keskustelupalstoja seuraamalla huomasi, että edellä mainittu tutkimus on omiaan lietsomaan vastarintaa makeutusaineita kohtaan. Siinä ei sinällään ole mitään pahaa, mutta paha asia on, että monen ihmisen loppupäätelmä näyttää kääntyvän niin, että sokerilimsojen kulutusta voi sitten huoletta lisätä, ja tässä mennäänkin helposti metsään.
Se on selvä asia, että makeisten ja limsojen kulutus on karannut käsistä. Tietynlaista tekohengitystä tähän ongelmaan on tarjottu lisäämällä mm. kevytjuomien ja –limsojen tarjontaa. Itsekin olen ajatellut, että jos muuta vaihtoehtoa ei ole kuin makean syöminen tai juominen, niin erityisesti diabeetikolle ja painonhallitsijalle on parempi valita sokeriton vaihtoehto, edellyttäen tietysti, että kokonaiskulutuksessa pysyy jokin tolkku. Parasta olisi kuitenkin opetella uudet tottumukset, joissa makeaa kuluu ylipäänsä vähemmän.
Makeutusaineiden kokonaissaannin hallintaa vaikeuttaa sekin, että makeutusaineita saadaan kovin monista elintarvikkeista, makeisten ja juomien lisäksi mm. jogurteista, mehukeitoista, ym. elintarvikkeista, jotka eivät kuulu ns. herkuttelutuotteisiin.
Makeutusaineiden terveellisyyttä on varmasti syytä tutkia jatkossakin ja arvioida niiden käytön järkevyyttä eri elintarvikeryhmissä. Jo tämänhetkisenkin tiedon valossa voitaneen kuitenkin todeta, että tärkeintä on pitää makeiden herkkujen kulutus kohtuudessa, tuli makeus sitten sokerista tai aspartaamista.
Ensi kerralla lupaan kirjoitella sitten siitä suolasta.
» Kommentoi/anna palautetta