Lupasin jo pyhästi itselleni että lopetan hiilihydraattien ja karppauksen käsittelemisen blogissani ja yritän keksiä muita aiheita, mutta vielä on pakko kirjoittaa aiheesta yhden kerran. Torstaisen A-talk-ohjelman myötä karppauskeskustelu otti äkkikiihdytyksen ja loppuviikko tuntui olevan pelkkää karppausta, niin paljon aiheeseen liittyviin kysymyksiin sai vastailla. Samalla ajauduin pohtimaan itsekin ilmiön taustoja ja mahdollista tulevaisuutta.

Viime lauantaina olin töissä klo 16:een asti ja sitten oli hirveä kiire mennä Kalpan jääkiekko peliin , joka alkoi minun muistaakseni klo 17. Menin tutulle parkkipaikalle läheisen koulun pihalle ja ihmettelin, kun siellä ei ollut muita kuin järjestysmies seisoskelemassa. Kysyin, että ” eikö tähän saa enää parkkeerata, kun ei ole ketään”, hän vastasi,  että kyllä saa, mutta peli alkaa vasta klo 18.30! No, ei kun takaisin kotiin odottelemaan.

Meidän alueen ilmaisjakelulehdessä ViikkoSavossa oli mielenkiintoinen Itä-Suomen yliopiston ravitsemusgenomiikan ja –genetiikan professori Matti Uusituvan haastattelu, jossa hän kertoi ajatuksiaan suomalaisten tämänhetkisestä ruokavaliosta ja nykyajan ravitsemustrendeistä sekä ravitsemuksen haasteista.  Uusitupa oli osallistunut muutama viikko sitten YK:n kokoukseen, jossa käsiteltiin ei-tarttuvien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen ehkäisyä ensimmäistä kertaa. Kokous veti enemmän osallistujia kuin esim. AIDS:n käsittely, eli ongelma on todellakin maailmanlaajuinen. Kokouksissa YK katsoi olevan tarvetta auttaa vähentämään kovan rasvan, sokerin ja suolan käyttöä sekä kohdistaa huomio ruokavalion kokonaisterveellisyyteen erilaisten dieettien sijaan. Kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin oma terveysvalistuksemme.

Liikunnan vaikutuksia on tutkittu pitkät ajat ja hyvässä yhteisymmärryksessä tutkijat ovat todenneet, että säännöllisestä liikunnan harrastamisesta on terveyshyötyjä saatavissa:   sydän –ja verenkiertoelimistölle, tuki- ja liikuntaelimistölle kuten mielenterveydellekin. Ovatko suomalaiset kuitenkin tyhmiä vai laiskoja vai molempia, kun eivät käytä liikunnan suomia hyötyjä omaksi parhaakseen, vaan  mieluummin sairastuvat kalliisiin kansansairauksiin. Ainahan ennalta ehkäiseminen  on monin verran kannattavampaa ja halvempaa yhteiskunnalle kuin sairauksien hoitaminen, mutta viesti ei vain näytä menevän perille.

Arvatkaa mikä on alkanut ärsyttää tässä julkisuudessa käytävässä rasva-hiilihydraattikeskustelussa? No se, että asioista ei puhuta oikeilla nimillä. Olen taas viimeisen kuluneen kuukauden aikana törmännyt useita kertoja vastakkainasetteluun voi vastaa kevyet kasvirasvat. Mikä se tämmöinen asetelma oikein on? Eri ruoka-aineita pitää vertailla keskenään joko energiamäärän tai muiden terveysvaikutusten, mm. rasvan laadun suhteen erikseen eikä sotkea kaikkia termejä yhdeksi sillisalaatiksi.