Super burnout
Aika: 23.11.2011 10:06 |
Kirjoittaja: Antti Jylhä
"Burnout" on monelle terminä tuttu ja osa on kokenut burnoutin oireita itsekin. Monesti burnout liitetään pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyneeseen häiriötilaan kehossa. Työuupumus ei sinänsä ole sairaus, mutta saattaa johtaa unihäiriöihin, masennukseen, stressiperäisiin oireisiin ja usein jopa työkyvyttömyyteen.
Itse ymmärrän burnout-termin siten, että henkilöllä on stressiä eli kuormitusta enemmän kuin hän sitä kestää eli syntyy ylikuormitustila. Ensimmäisenä monelle tulee mieleen nykyaikana tietysti liiallinen henkinen stressi, mutta liikunnan ja urheilun puolella asia on aivan sama. Jos henkilö saa fyysistä kuormitusta enemmän kuin keho kestää syntyy myös ylikuormitustila, jota kansanomaisesti sanotaan ”ylikunnoksi”. Teoria on siis molemmissa, henkisessä sekä fyysisessä burnoutissa sama: ”stressin ja palautumisen (riittävän levon) suhde” on vääristynyt stressin suuntaan.
Super burnout on sitten varmaankin tila, jossa henkilöllä on yhtä aikaa molemmat ylikuormitukset ”päällä”. Tilanne syntyy, kun ihminen pyrkii hoitamaan henkistä burnoutia eli henkisen kuormituksen yliannosta liikunnan avulla, mutta annosteleekin liikunnan liian kuormittavaksi omaan kuntoonsa nähden ja saa kehoonsa toisen ”yliannoksen”.
Silloin, kun ihminen pyrkii vähentämään burnoutia liikunnan avulla, annostelussa pitää olla järkevä ja maltillinen. Voimakkaasti kuormittavia harjoituksia tulisi välttää. Paras on 30 - 45 min kevyt aerobinen harjoitus ja monipuoliset venyttelyt päälle. Kaikkea kilpaurheilutasoista, voimakkaasti maitohappoa ja uupumista aiheuttavaa treeniä tulee välttää tai tehdä sitä hyvin pieni määrä kokonaisliikunnasta.
Kovatehoiset jumpat, spinningit ja niin edelleen, kasvattavat aina riskiä fyysiselle ylirasitustilalle ja jos kehossa on jo olemassa henkistä ylirasitusta, super burnout –vaara on todellisesti olemassa.
Malttia liikuntaharjoitusten tehoihin, älkää ajako kehollanne ”ylinopeutta!!”
» Kommentoi/anna palautetta