Mikä on kohtuus liikuntaan?
Aika: 03.06.2011 08:45 |
Kirjoittaja: Antti Jylhä
Viime blogissa tuli kerrottua, miten tuli ahmittua kestävyysliikuntaa enemmän kuin moni voi järjellä ymmärtää ja olenkin kuullut jonkin verran kommenttia, että kuuden tunnin juoksu on ihan kohtuuton liikunta-annos kerralla. No kaikki on suhteellista: aikoinaan tuntui puoli-maratonin juokseminen ihan älyttömältä, mutta kun on juossut maratonin ei se puolimaraton tunnukaan niin kohtuuttomalta.
No, samalla logiikalla pitää jatkaa eli kuuden tunnin juoksun saa tuntumaan kohtuulliselta ainoastaan juoksemalla vielä enemmän eli ei kun osallistumaan Suomi juoksuun 11-12.6 Perniöön. Matka on siellä 100 km ja aikaa menee varmasti enemmän kuin kuusi tuntia. Minäpä kerron seuraavalla kerralla asiasta sitten enemmän.
Tämä ei siis tarkoita sitä, että jokaisen tulisi pyrkiä tällaisiin liikuntasuorituksiin, mutta mahdollista se on jokaiselle ihmiselle, joka harjoittelee säännöllisesti ja nousujohteisesti.
Ihmisten on vaikea annostella esim. liikuntaa, syömistä tai juomista, koska jokaisella on oma käsitys ”sopivasta annoksesta” ja tietysti vapaus annostella ihan itse. Toiset ahmivat, toiset eivät käytä ollenkaan mutta moni osaa kyllä annostella ihan oikeinkin!
Harjoittelemattomalle henkilölle sopiva ”aloitusannos” liikunta on noin 3-4 km kävelyä, sillä on hyvä nostaa omaa kestävyyskuntoa ja saada jo terveysvaikutuksiakin. 3-4 km:n kävelylenkkejä kun on tehnyt jonkin aikaa rupeaa tuntumaan, jos maltillisesti edetään, että sitähän on kunto noussut ja sitähän voisi tehdä vähän pitemmänkin lenkin. No nostetaan annosta 5-6 km:iin kävelyä ja taas säännöllisen harjoitteluajan ja edelleen kestävyyskunnon noustua kokeillaan sitten 4-5 km:n hölkkää. Kunto nousee edelleen ja sitten hölkätäänkin jo kevyesti 8 km ja sitten jos into ja motivaatio on korkealla ja harjoittelu jatkuu niin kohta hölkätään 12 km jne… Sitten parin vuoden päästä tuntuu maraton ihan kohtuulliselta liikuntamäärältä ja ei voida mitenkään ymmärtää, miksi joku ei harrasta liikuntaa ollenkaan?
Liikunnassa annostelu tulee aina olla sopiva ja suhteutettu henkilön omaan kuntotasoon ja harjoitteluhistoriaan. Tyypillisin virhe liikunnan annostelussa on liian isot annokset suhteessa omaan kuntoon ja malttamaton annosten suurentaminen. Monesti, varsinkin jos ihmiset ovat kuntotasoltaan hyvin kaukana toisistaan, heidän on vaikea ymmärtää toisiaan ja keskustella harjoittelusta. Henkilö joka jaksaa kävellä 3-4 km, mutta harjoittelee ihan oikein suhteessa omaan kuntoonsa, on varmasti vaikea ymmärtää, miten joku voi juosta 30 km ja pitää häntä ”hulluna”. No saman lailla kovakuntoinen, joka juoksee sen 30 km oman kuntotasonsa mukaan väsymättä ei voi ymmärtää, miten joku väsyy kolmen kilometrin kävelystä.
Meidän pitää olla ymmärtäväisiä toisiamme kohtaan liikuntamäärien erilaisuudessa, koska olemme hyvin erikuntoisia. Silloin ihminen harjoittelee aina oikein ja laadukkaasti , kun annoskoko on itselle optimaalinen.
Mikä on sitten riittävä kuntotaso yleiskunnoksi? Minun mielestä jokaisen ns. terveen työikäisen tulisi kyetä kävelemään 6 km tunnissa hengästymättä!
» Kommentoi/anna palautetta