image-box

FAQ

1. Mikä on sydämen vajaatoiminta?

Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jonka takana on useita eri sairauksia. Vajaatoiminnan vuoksi sydän ei pysty rasituksessa tai levossa pumppaamaan riittävästi verta elimistöön.

2. Mikä aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa?

Sydämen vajaatoiminta johtuu sydänlihaksen vauriosta ja sen taustalla on monta eri tekijää, kuten sydän- ja verisuonisairaus, erityisesti aiempi sydänkohtaus sekä kohonnut verenpaine.

Koska sydän- ja verisuonitaudit ovat kaikkein yleisimmät vajaatoiminnan syyt, tietyt samat tekijät lisäävät myös vajaatoiminnan riskiä:

  1. Hyvin korkea kolesteroli
  2. Tupakointi
  3. Verenpainetauti
  4. Diabetes
  5. Ylipaino

3. Mitkä ovat vajaatoiminnan oireet?

Lievä sydämen vajaatoiminta voi pysyä pitkään piilevänä, sillä jotkut ihmiset kokevat vain muutamia oireita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lieväkin sydämen vajaatoiminta vaatisi lääkärin hoitoa. Sairauden eteneminen on hyvä saada kuriin jo varhaisessa vaiheessa.

Tyypillisimpiä sydämen vajaatoiminnan oireita ovat vakava väsymys, hengenahdistus sekä jalkojen ja nilkkojen turvotus.

Muita mahdollisia oireita:

  1. Painonnousu (liiallisesta nesteen kertymisestä johtuva)
  2. Sydämentykytys, nopea pulssi
  3. Sekavuus (liian vähäisestä hapesta johtuva)
  4. Tärkeimpien elimien pettäminen
  5. Alhainen verenpaine (pitkälle edennyt vajaatoiminta)
  6. Ruokahalun puute

4. Onko sydämen vajaatoiminta tappava sairaus?

Ikävä kyllä, sydämen vajaatoimintaan voi kuolla. Oikeanlaisella hoidolla sairautta voidaan kuitenkin hallita. Onnistunut hoito voi sekä lisätä elinajanodotetta että elämänlaatua.

5. Mikä lisää vajaatoimintaan sairastumisen riskiä?

Sydämen vajaatoimintaa johtuu yleensä jostain muusta terveydellisestä tekijästä, kuten sepelvaltimotaudista tai korkeasta verenpaineesta, joten kaikki mikä lisää kyseisten sairauksien riskiä, lisää myös vajaatoiminnan riskiä.

  1. Sepelvaltimotaudin ja sydänkohtauksen riskiä lisäävät: tupakointi, korkea kolesteroli tai diabetes sekä se, onko suvussa taipumusta sydänsairauksiin.
  2. Korkean verenpaineen riskiä lisäävät: ylipaino, liikkumattomuus ja sukutaipumus korkeaan verenpaineeseen.
  3. Sydänläppätaudin riskiä lisää: korkea ikä sekä sydänläpän tulehdukset.

7. Kuinka yleinen sairaus sydämen vajaatoiminta on?

Sydämen vajaatoiminta on yleinen ongelma ja sen esiintyvyys on yleistymässä, koska väestö vanhenee. Arvioiden mukaan noin kahdella prosentilla työikäisistä ja noin joka kymmenennellä 75 vuotta täyttäneellä suomalaisella on sydämen vajaatoiminta.

Euroopassa noin 14 miljoonaa henkilöä kärsiin sydämen vajaatoiminnasta. Luvun on arvioitu nousevan 20 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä.

Toinen syy sydämen vajaatoiminnan yleistymiseen on se, että hoitojen parantuessa yhä harvempi kuolee sydäninfarktiin tai vaikeaan sepelvaltimotautiin. Näille potilaille kehittyy usein sydämen vajaatoiminta.

8. Kuinka sydämen vajaatoimintaa hoidetaan?

Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa usealla eri tavalla: lääkityksellä, laitehoidolla, leikkauksella ja elämäntapamuutoksilla. Hoitojen tavoitteena on hidastaa sairauden etenemistä, vähentää sairaalajaksoja, pienentää kuolleisuutta sekä parantaa elämänlaatua. Tutustu sydämen vajaatoiminnassa käytettäviin lääkkeisiin (tai hoitoon) täältä (tähän linkki lääkehoitosivulle!)

9. Kuinka voin ehkäistä sydämen vajaatoimintaa?

Koska sepelvaltimo- ja verenpainetauti ovat sydämen vajaatoiminnan yleisimmät aiheuttajat on tärkeää, että nämä sairaudet hoidetaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti oikealla lääkityksellä. Elämäntapamuutokset, jotka auttavat estämään sydämen vajaatoimintaa ovat:

  1. Kohtuullisen painon ylläpitäminen ja terveellinen ruokavalio.
  2. Tupakoinnin lopettaminen
  3. Kolesterolitasojen alentaminen
  4. Alkoholinkäytön vähentäminen
  5. Maltillisen liikunnan harrastaminen

10. Kuinka sydämen vajaatoiminta todetaan?

Joissakin tapauksissa lääkäri voi alkaa epäilemään sydämen vajaatoimintaa lääkärintarkastuksen yhteydessä. Tällaisessa tapauksessa lääkäri todennäköisesti kysyy kysymyksiä vireystasostasi ja hengityksestäsi, mittaa sykkeesi ja verenpaineesi sekä tarkistaa nestekertymät muun muassa keuhkoista ja jaloista.

Epäilyksistä huolimatta seuraavia lisätutkimuksia tarvitaan asian varmistamiseksi:

  1. Sydämen ultraäänitutkimus
  2. ECG eli sydämen sähkökäyrä
  3. Rinnan röntgenkuvaus
  4. Verikokeet

11. Voinko nauttia seksistä diagnoosin jälkeenkin?

Moni sydämen vajaatoimintapotilas voi jatkaa normaalia seksielämää, mikäli sairaus on hallinnassa. Seksi on hyvää aerobista liikuntaa, ja voi auttaa parantamaan sydämen vajaatoimintaa sairastavien yleiskuntoa sekä elämänlaatua.

12. Minulla on diagnosoitu sydämen vajaatoiminta. Pitääkö minun vähentää kaikkea fyysistä rasitusta?

Ehdottomasti ei. Sydämen vajaatoimintaa sairastavan tulisi pysyä fyysisesti aktiivisena, kuitenkin lääkärin ohjeita noudattaen. Suositeltavia liikuntamuotoja ovat muun muassa:

  1. Maltillinen, rytmikäs aerobic
  2. Liikunta, kuten reipas kävely
  3. Pyöräily
  4. Uiminen

13. Olen väsynyt ja henkeäni ahdistaa, mitä minun pitäisi tehdä?

Väsymys, hengenahdistus ja turvonneet nilkat eivät aina johdu sydämen vajaatoiminnasta, mutta asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa pikimmiten. Mikäli sinulla on diagnosoitu sydämen vajaatoiminta on tärkeää, että saat pikaista hoitoa.

14. Kuuluuko sydämen vajaatoiminta normaaliin vanhenemisprosessiin?

Vaikka onkin totta, että suurin osa sydämen vajaatoimintaan sairastuneista on iäkkäämpiä ihmisiä, se ei ole vain tyypillinen osa ikääntymisprosessia. Kyseessä on vakava, krooninen sydänsairaus, jota voidaan helpottaa oikealla hoidolla ja lääkityksellä.