Pääasiassa eläinkunnan tuotteista peräisin olevaa kova rasvaa suositellaan välttämään, sillä se lisää kolesterolia ja altistaa näin valtimoita tukoksille. Suurimmat kovan rasvan lähteet Suomessa ovat liha- ja makkararuoat, juustot ja muut maitovalmisteet, voiperäisistä rasvoista sekä pullat, suklaa ja pitsat.
Pehmeällä rasvalla tarkoitetaan kasvismargariineja ja –öljyjä sekä kalan rasvaa, joista kaikki ovat hyväksi sydämelle ja verisuonistolle. Pehmeä rasva vähentää verihyytymien syntyä ja elimistön tulehdustekijöitä sekä ehkäisee sydän- ja verisuonitautitapahtumia. Rasvojen kovuutta ja pehmeyttä on helppo arvioida tarkastelemalla, minkälainen niiden olomuoto on jääkaappilämpötilassa.
Rasvan terveellinen käyttötapa
Rasvan laadun saa kohdalleen vähentämällä ruokavaliossa kovaa piilorasvaa ja syömällä enemmän pehmeää rasvaa. Kovan rasvan saantisuositus on noin kolmasosa päivän kokonaisrasvan tarpeesta. Pehmeän rasvan osuus päivän kokonaisrasvoista on suositusten mukaan puolestaan kaksi kolmasosaa. Laihduttajankaan ei pidä jättää rasvaa kokonaan pois leivältä.
Liha, jauheliha ja lihaleikkeleet kannattaa valita mahdollisimman vähärasvaisina. Myös maitovalmisteiden ja juustojen kohdalla on hyvä suosia vähärasvaisia tai kasvirasvapohjaisia vaihtoehtoja. Kalaa olisi hyvä syödä 2 – 3 kertaa viikossa, sillä kalan rasva on tarpeellista. Sen terveysvaikutusta ei kuitenkaan pidä pilata paistamalla kalaa voissa. Ruoan valmistuksessa kannattaa muutenkin suosia aina kasvisöljyä tai juoksevaa margariinia. Kotimainen rypsiöljy on terveellinen vaihtoehto sekä ruoanlaittoon että leivontaan.