1-4. Veren rasva-arvot
Kolesteroli on rasvamainen aine, jota elimistö tarvitsee solujen, vitamiinien ja hormonien rakentamiseen. LDL-kantajavalkuaisaine eli "paha" kolesteroli kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja HDL-kantajavalkuaisaine eli "hyvä" kolesteroli kudoksista pois. Jos verenkierrossa on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kerääntyä valtimoiden seinämiin ja kehittyy valtimoiden kovettuminen, ateroskleroosi. Kyllä-vastaus kertoo tavoitearvon yleensä. Valtimotautia tai diabetesta sairastavalla kokonaiskolesterolin tulee olla alle 4,0-4,5 mmol/l, LDL:n 2,0-2,5 mmol/l (alempi arvo jos mahdollista) ja triglyseridien alle 1,7 mmol/l. HDL on naisilla erityinen suojatekijä, sen tulisi olla vähintään 1,2 mmol/l.
5. Verenpaine
Kohonnut verenpaine on aivohalvauksen tärkein riskitekijä. Se on merkittävämpi vaaratekijä naisille kuin miehille. Systolinen paine (isompi luku) kuvaa painetta suurimmillaan sydämen pumppausvaiheen aikana. Diastolinen paine (pienempi luku) on valtimoissa vallitseva alin paine sydämen lepovaiheessa. Verenpaineen kuuluu vaihdella elimistön kuormituksen ja mielialan vaihteluiden mukaan. Vahinkoa syntyy vasta, kun verenpaine on jatkuvasti kohonnut. Verenpaineen mittayksikkö on elohopeamillimetri (mmHg). Verenpaineen normaaliarvo on alle 130/85, mutta ihanteellinen arvo alle 120/80.
6. Verensokeriarvo
Diabetes lisää naisten sepelvaltimotautivaaraa enemmän kuin miesten. Tyypin 2 diabeteksessa verensokerin nousu liittyy sekä insuliinin heikentyneeseen vaikutukseen (insuliiniresistenssiin) että insuliinin häiriintyneeseen eritykseen haimasta. Diabeetikon paastoverensokeri tavoitearvo on 4-7 mmol/l, aterioiden jälkeen alle 8-10 mmol/l.
7.-8. Vyötärönympärys ja painoindeksi
Lieväkin ylipaino on naiselle haitaksi. Ylipaino lisää sekä diabetes- että sydäntautivaaraa 2-3-kertaiseksi verrattuna normaalipainoisiin (ks. kohta 6.). Keskivartalolihavuus eli omenavatsa kuuluu ns. metaboliseen oireyhtymään, jolle on tyypillistä kohoamaan pyrkivä verensokeri ja poikkeavat veren rasva-arvot. Vyötärölle jämähtänyt rasva on sydämen terveydelle isompi haitta kuin lantioita pyöristävät kilot.
9. Tupakointi
Tupakointi on naisille merkittävämpi valtimotautivaaraa lisäävä tekijä kuin miehille. Jo alle viisi savuketta päivässä lisää naisen sairastumisvaaraa. Tupakointi ja e-pilleri -yhdistelmä kasvattaa vaaraa vielä suuremmaksi. Myös ympäristön tupakansavu on tärkeä riskitekijä.
10.-16. Terveellinen ruoka
Ruoka vaikuttaa veren rasva-aineisiin, verenpaineeseen ja painoon. Terveellinen perusruoka pitää sydämen ja valtimot kunnossa ja painon hallinnassa. Painonpudotukseen sekä kolesteroliarvojen ja verenpaineen alentamiseen tarvitaan hiukan tiukennuksia ja tarkennuksia. Hedelmillä ja kasviksilla on tärkeä osa sydämen terveyden vaalimisessa. Ne ovat monen sydämen terveydelle tärkeiden vitamiinien ja antioksidanttien luonnollinen saantilähde. Valitse täysjyväleipä. Suosi tummia, kuitupitoisempia vaihtoehtoja pastoissa ja riiseissä. Rasvan laatu ratkaisee. Pehmeää, hyvää rasvaa löytyy runsaasti kasviöljystä, pehmeistä margariineista, pähkinöistä ja rasvaisista kaloista. Liika suolansaanti kohottaa verenpainetta, rasva ja sokeri lihottavat.
17. Alkoholinkäyttö
Kohtuullisesti alkoholia silloin tällöin ei ole pahasta sydämelle. Naisen sydän, aivot ja maksa kestävät vähemmän alkoholia kuin miehen. Jatkuva runsas alkoholinkäyttö sen sijaan lisää valtimotautivaara, kohottaa verenpainetta ja lihottaa. Yksi alkoholiannos on esim. 12 cl viiniä, pullo keskiolutta tai siideriä.
18. Stressi
Monenlainen stressi, johtuupa se yksinäisyydestä, työstä, parisuhdeongelmista tai työn ja perheroolin kaksoiskuormituksesta, lisää erityisesti naisen valtimotaudin riskiä. Stressi lisää myös alttiutta metaboliseen oireyhtymään (katso kohdat 7-8) ja veren hyytymishäiriöihin.
19. Liikunta
Huono fyysinen kunto ja liikunnan vähäisyys ovat merkittäviä valtimotaudin ja diabeteksen vaaratekijöitä naisella. Liikunnan vähäisyys lisää alttiutta lihavuuteen, verenpaineen kohoamiseen, matalaan HDL-kolesteroliin ja tyypin 2 diabetekseen.
20.-21. Suku ja ikä - näihin et voi itse vaikuttaa
Sukutaustaa ei voi vaihtaa eikä ikääntymistä estää. Yli 55-vuotiaana alkaa iästä tulla valtimotautiriski naiselle. Naissukupuolihormoni, estrogeeni, suojaa naista jossain määrin sepelvaltimotaudilta ennen menopaussia (kuukautisten loppumista). Menopaussin jälkeen kolesteroli-ja verenpainearvot kohoavat vaikka elämäntavat pysyvät samoina, ja sairastumisen vaara kasvaa. Kilojakin alkaa kertyä. Päivittäinen energiantarve vähenee noin 200 kcal:lla. Vaihdevuosien jälkeisestä hormonihoidosta ei ole pelastusta. Estrogeenilisä ei vaihdevuosien jälkeen ehkäise sepelvaltimotautiin sairastumista.