- Albumiini
-
Yksi veren valkuaisista. Munuaissairauksissa albumiinia erittyy virtsaan.
- Albuminuria
-
Albumiinin erittyminen virtsaan.
- Analogi
-
Johdannainen. Insuliinianalogi on insuliinin kaltainen valkuaisaine, joka on saatu aikaan muokkaamalla insuliinin rakennetta.
- Angina pectoris
-
Sepelvaltimotaudista johtuva, yleensä rasituksessa esiintyvä rintakipu.
- Angiografia
-
Valtimoiden varjoainekuvaus.
- Asesulfaami
-
Energiaton makeutusaine. E 950.
- Aspartaami
-
Energiaton makeutusaine. E 951.
- Ateroskleroosi
-
Valtimonkovetustauti, ahtauttava valtimotauti.
- Autonominen hermosto
-
Tahdonalaisista toiminnoista riippumaton hermosto, joka säätelee mm. elimistön reaktioita verensokerin laskuun.
- Beetasolu
-
Haiman Langerhansin saarekkeiden insuliinia erittävä solu.
- BMI
-
Painoindeksi (Body Mass Index). Lasketaan kaavasta paino (kg) / pituus2 (m). Kun BMI on 25–30, kyseessä on lievä lihavuus. Jos lukema on yli 30, terveydelliset haitat alkavat selvästi lisääntyä ja laihduttaminen on tärkeää.
- C-peptidi
-
Haimasta verenkiertoon insuliinin kanssa samanaikaisesti erittyvä aine, joka kuvastaa haiman kykyä erittää insuliinia.
- Diabetes
-
Ryhmä erilaisia sairauksia, joissa veren sokeripitoisuus on pitkäaikaisesti liian korkea. Tämä hyperglykemiaksi kutsuttu tila johtuu insuliinin puutteesta (erityksen loppuminen tai määrän riittämättömyys) ja/tai insuliinin vaikutuksen heikentymisestä. Diabeteksen kaksi päämuotoa ovat tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes.
- EEG
-
Aivojen sähkökäyrä.
- EKG
-
Elektrokardiogrammi. Sydämen sähkökäyrä, kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja välillisesti sydänlihaksen terveyttä.
- Energiantarve
-
Energiaravintoaineiden määrä, joka vastaa energiankulutusta. Mittayksiköt: (kilo)kalorit (kcal), kilojoulet (kJ) ja megajoulet (MJ).
- Energiaravintoaine
-
Ravintoaine, josta vapautuu energiaa elimistössä. Näitä ovat hiilihydraatit, rasva ja proteiini.
- Energiaton makeutusaine
-
Keinotekoinen makeutusaine. Lisäaine, ei vaikuta lainkaan verensokeriin. Ks. Asesulfaami, Aspartaami, Neohesperidiini, Sakariini, Syklamaatti, Taumatiini.
- ENMG
-
Ääreishermoston ja lihasten sähkökäyrä, käytetään hermojen toiminnan tutkimiseen. Hyödynnetään tutkittaessa diabeteksen aiheuttamaa ääreishermoston sairautta (neuropatiaa).
- Erektiohäiriö
-
Siittimen jäykistymishäiriö.
- Fruktoosi
-
Hedelmäsokeri. Ks. Hiilihydraatti.
- Glargiini-insuliini
-
Pitkävaikutteinen insuliinijohdos.
- Glukagoni
-
Haiman hormoni, joka lisää veren sokeripitoisuutta vapauttamalla maksan varastosokeria verenkiertoon. Lääkkeenä glukagonia käytetään insuliinisokin hoidossa.
- Glukoosi
-
Rypälesokeri. Veressä sokeri on glukoosina. Ks. Hiilihydraatti.
- Glykogeeni
-
Sokerin varastoitumismuoto maksassa ja lihaksissa. Maksan glykogeeni hajoaa paastotilanteessa verensokeriksi.
- Haima
-
Ruoansulatuselin ja sisäeritysrauhanen. Haimassa syntyy ruoansulatusnesteitä ja sen saarekesoluissa insuliinia (beetasoluissa) sekä glukagonia (alfasoluissa).
- "Hapot"
-
Arkikielessä käytetty nimi vereen ja virtsaan erittyvistä ketoaineista. Ks. Ketoaineet.
- Happomyrkytys
-
Ketoasidoosi. Insuliininpuutteesta johtuva myrkytystila, jossa veren sokeripitoisuus on kohonnut ja ketoaineiden eli happojen määrä voimakkaasti lisääntynyt veressä ja virtsassa. Vaikea myrkytys ilmenee huohottavana syvänä hengityksenä, vatsakipuina sekä tajunnan häiriöinä.
- Harmaakaihi
-
Silmän linssin eli mykiön samentuminen.
- HbA1c
-
Sokerihemoglobiini, punasolujen sokeriprosentti. Veren punasolujen osa, johon kiinnittyy ajan kuluessa sokeria keskimääräisen verensokeritason mukaan. HbA1c kuvastaa kahden edellisen kuukauden sokeritasapainoa. Terveiden normaaliarvo (viitearvo) vaihtelee eri laboratorioissa, yleensä se on 4–6 %. Ks. Uusi HbA1c –yksikkö mmol/mol.
- HDL-kolesteroli
-
Ns. hyvä kolesteroli. Veressä oleva kolesterolin muoto, joka suojaa valtimoita kovettumiselta. Tavoitearvo tyypin 1 diabeetikoilla yli 1,3 mmol/l ja tyypin 2 diabeetikoilla yli 1,1 mmol/l.
- Hedelmäsokeri
-
Fruktoosi. Ks. Hiilihydraatti.
- Hiilihydraatti
-
Sokeristuva ruoka-aine, energiaravintoaine. Hiilihydraateista muodostuu verensokeria. Ne toimivat elimistön pääasiallisena energianlähteenä. Hiilihydraatit ovat kasvikunnan tuotteissa ja maidossa esiintyvää luonnollista sokeria, esim. rypälesokeri (glukoosi), hedelmäsokeri (fruktoosi), tavallinen sokeri (sakkaroosi), maitosokeri (laktoosi) ja tärkkelys. Hiilihydraatteja sisältäviä ruoka-aineita ovat mm. leipä ja viljavalmisteet, peruna, makaroni, riisi, maitovalmisteet, hedelmät ja marjat.
- Hormoni
-
Sisäeritysrauhasesta erittyvä aine, joka kulkeutuu verenkierron mukana kohdekudokseen ja vaikuttaa siellä hormonityyppinsä mukaisella tavalla.
- Hyperglykemia
-
Veren tavallista suurempi sokeripitoisuus.
- Hypertensio
-
Kohonnut verenpaine.
- Hypoglykemia
-
Liian alhainen veren sokeripitoisuus.
- Infarkti
-
Verenkierron salpautumisen aiheuttama kuolio.
- Infektio
-
Viruksen, bakteerin tai sienen aiheuttama sairaus, esim. nuhakuume tai ripuli-oksennustauti.
- Injektio
-
Ihon alle, lihakseen tai verisuoneen annettava ruiske.
- Insuliini
-
Haiman erittämä hormoni, jonka yhtenä tehtävänä on avata sokerille reitti verenkierrosta soluihin ja näin vähentää veren sokeripitoisuutta.
- Insuliiniherkkyys
-
Elimistön solujen kyky reagoida verenkierrossa olevalle insuliinille.
- Insuliinin vaikutusaika
-
Yhden insuliiniannoksen vaikutuksen kesto.
- Insuliinin vastavaikuttajat
-
Veressä olevia hormoneja, jotka heikentävät insuliinin vaikutusta. Vastavaikuttajien eritys lisääntyy stressin yhteydessä ja verensokerin laskiessa nopeasti.
- Insuliiniresistenssi
-
Tila, jossa insuliiniherkkyys on alentunut ja jossa tarvitaan tavallista suurempia insuliinimääriä verensokerin alentamiseksi.
- Insuliinisokki
-
Hypoglykemiasokki. Ks. Sokki.
- Insuliinituntemus
-
Hypoglykemiatuntemus. Alhaisen verensokerin aiheuttama oire ja merkki elimistön korjaustoimintojen käynnistymisestä.
- Insuliinivasta-aineet
-
Verenkierrossa olevia valkuaisaineita, jotka sitovat insuliinia itseensä ja voivat muuttaa insuliinin vaikutusaikaa.
- Keinotekoinen makeutusaine
-
Ks. Energiaton makeutusaine.
- Ketoaineet, ketohapot
-
Rasvan epätäydellisestä palamisesta syntyviä aineenvaihduntatuotteita, jotka voidaan mitata verestä ja virtsasta ("hapot"). Ketoaineiden määrä lisääntyy insuliininpuutteessa, kun elimistö lisää rasvojen polttamista energiaksi. Ks. myös Nälkähapot.
- Ketoasidoosi
-
Ks. Happomyrkytys.
- Kokoveri
-
Ks. Plasma.
- Kolesteroli
-
Verenkierrossa oleva rasva-aine, jota tarvitaan solujen rakennusaineeksi, mutta jonka liian suuri pitoisuus aiheuttaa valtimotautia. Kokonaiskolesterolin tavoitearvo diabeetikoilla alle 4,5-5,0 mmol/l.
- Komplikaatio
-
Elinmuutos, lisäsairaus.
- Kooma
-
Jos happomyrkytystä ei pysäytetä, se johtaa tajuttomuuteen eli koomaan. Ks. Happomyrkytys.
- Kreatiniini
-
Veressä oleva kuona-aine, kuvastaa munuaisten toimintaa, muuttuu iän mukana.
- Labiili
-
Epävakaa.
- LADA
-
(LADA=Latent Autoimmune Diabetes in Adults). Aikuisena alkava ja hitaasti kehittyvä nuoruustyypin diabeteksen alamuoto. Insuliinintuotanto loppuu lopulta kokonaan. Potilaat ovat useimmin naisia ja yleensä normaalipainoisia.
- Laktoosi
-
Maitosokeri. Ks. Hiilihydraatti.
- Laser
-
Yhden aallonpituuden valonsäde. Käytetään mm. silmänpohjien verisuonimuutosten hoitoon.
- LDL-kolesteroli
-
Ns. huono kolesteroli, jonka suurentunut pitoisuus veressä lisää valtimoiden kovettumista. Tavoitearvo diabeetikoilla alle 2,5-3 mmol/l.
- Maitosokeri
-
Maidon sisältämä sokeri, laktoosi. Ks. Hiilihydraatti.
- Makroangiopatia
-
Suurten valtimoiden kovettumistauti.
- Makulopatia
-
Diabeteksen aiheuttamia verkkokalvomuutoksia tarkan näkemisen alueella.
- Metabolinen oireyhtymä, MBO
-
Tyypin 2 diabetes on usein – mutta ei aina – osa metabolista oireyhtymää, jolle on tyypillistä kohonneen verensokerin lisäksi kohonnut verenpaine, epäedulliset veren rasva-arvot, lisääntynyt veren hyytymistaipumus, keskivartalolihavuus sekä kihti. Metaboliseen oireyhtymään liittyy suuri sydän- ja verisuonisairauksien vaara.
- Mikroalbuminuria
-
Hieman lisääntynyt albumiinin erittyminen virtsaan. Herkkä diabetekseen liittyvän munuaisvaurion (nefropatian) mittari. Ks. Albumiini.
- Mikroangiopatia
-
Pienten valtimoiden vaurioituminen.
- mmol/mol
-
(mmol/mol=millimoolia moolissa). HbA1c vakiinnuttanut asemansa kuvaamassa kahden edellisen kuukauden sokeritasapainoa. HbA1c –määritysten kansainvälinen standardointi on aiheuttanut siirtymisen uuteen yksikköön mmol/mol 3.3.2010 alkaen. Vanha yksikkö on käytössä rinnalla toistaiseksi.
- MODY-diabetes
-
(MODY=Maturity Onset Diabetes in the Youth). MODY-diabetes on useita alamuotoja sisältävä, periytyvä ja nuorena alkava diabetes. Potilaiden haiman insuliinintuotanto on heikentynyt, mutta he ovat herkkiä insuliinille. MODY-diabetesta esiintyy alle 5%:lla diabeetikoista.
- Munuaiskynnys
-
Se verensokerin taso, jonka ylityttyä sokeria menee virtsaan. Sokeri vetää mukanaan vettä ja lisää virtsan määrää. Useimmilla ihmisillä munuaiskynnys on noin 10 mmol/l.
- Nefropatia
-
Munuaisvaurio.
- Neohesperidiini
-
Energiaton makeutusaine. E 959.
- Neuropatia
-
Hermovaurio.
- NPH-insuliini
-
Perinteisen pitkävaikutteisen insuliinilaadun lyhenne ja määritelmä (Neutral Protamin Hagerdorn).
- "Nälkähapot"
-
Paaston aikana virtsassa voi olla ketoaineita eli happoja, vaikka veren sokeriarvo on normaali tai alhainen. Ketoaineet häviävät pian aterian nauttimisen jälkeen.
- Ohitusleikkaus
-
Sepelvaltimoiden ja alaraajojen hoitotoimenpide, jossa ahtautunut valtimo ohitetaan.
- Pankreas
-
Haima.
- Plasma
-
Eloperäinen, sakea – usein hyytyvä – neste. Veriplasma on veren soluton, nestemäinen osa. Verensokerin voi mitata kokoverestä tai plasmasta. Plasmanäytteestä mitattu arvo on noin 1 mmol/l korkeampi kuin kokoverestä. Myös tavoitearvot voi ilmaista kokoveren tai plasman sokerina.
- Proteiini
-
Valkuaisaine. Energiaravintoaine. Tarvitaan mm. kasvuun, käytetään myös energian tuotantoon. Proteiinia saadaan lihasta, maidosta ja viljasta. Niukalla proteiinin määrällä voidaan hidasta mikroalbuminurian etenemistä munuaissairaudeksi.
- Proteinuria
-
Valkuaisvirtsaisuus.
- Raskausdiabetes
-
Veren sokeripitoisuuden nousu normaalia suuremmaksi raskauden aikana. Tilaan saattaa liittyä sikiön liikakasvua ja ennenaikaisen synnytyksen vaara. Raskausdiabetekseen liittyy alttius sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen.
- Rasva
-
Energiaravintoaine. Rasvoja suositellaan käytettävän vain vähän, koska ne sisältävät runsaasti energiaa: yli kaksi kertaa enemmän kuin esim. hiilihydraatit. Rasvaa saadaan ravintorasvoina eli näkyvänä rasvana sekä ruoka-aineiden sisältämänä piilorasvana. Rasvan laatu on tärkeä: pehmeitä ja öljymäisiä rasvoja (kalan rasvat, kasviöljyt, suuri osa margariineista ja rasvalevitteistä) suositellaan, koska ne ovat hyväksi sydämen ja verisuonten terveydelle. Kovaa rasvaa (maitorasva, voirasva, naudanrasva, kookosrasva) olisi hyvä olla enintään kolmasosa rasvojen kokonaismäärästä. Piilorasva on usein kovaa rasvaa. Piilorasvaa voi saada esim. maitovalmisteista, leivonnaisista ja jälkiruuista, juustoista, makkaroista ja lihasta.
- Remissio
-
Haiman insuliininerityksen ohimenevä ja osittainen elpyminen tyypin 1 diabeteksessa insuliinihoidon aloittamisen jälkeen. Kesto vaihtelee paljon, keskimääräinen pituus on noin puoli vuotta.
- Retinopatia
-
Silmän verkkokalvon eli retinan vaurio.
- Sakariini
-
Energiaton makeutusaine. E 954.
- Sekoiteinsuliini
-
Samassa säiliössä on kahta insuliinilaatua tietyssä suhteessa.
- Sepelvaltimotauti
-
Sydämen verisuonten eli sepelvaltimoiden ahtautuminen.
- Sokerialkoholi
-
Energiaa sisältävä, verensokeriin vaikuttava makeutusaine. Käytetään lähinnä makeisissa. Isomalti E 953, ksylitoli E 967, laktitoli E 966, maltitoli E 965, mannitoli E 421 ja sorbitoli E 420.
- Sokerihemoglobiini
-
Ks. HbA1c.
- Sokeristuva ruoka-aine
-
Ks. Hiilihydraatti.
- Sokki
-
Vaikea tajunnanhäiriö. Insuliinisokki johtuu liian alhaisesta verensokerista.
- Sydäninfarkti
-
Sepelvaltimotautiin liittyvä sydänlihasvaurio.
- Syklamaatti
-
Energiaton makeutusaine. E 952.
- Taumatiini
-
Energiaton makeutusaine. E 957.
- Triglyseridi
-
Veressä oleva rasva-aine, jonka suurentunut pitoisuus merkitsee lisääntynyttä valtimotautiriskiä. Tavoitearvo diabeetikoilla alle 1,7 mmol/l.
- Tyypin 1 diabetes
-
Nuoruustyypin diabetes, aina insuliinihoitoinen.
- Tyypin 2 diabetes
-
Aikuistyypin diabetes, usein osa metabolista oireyhtymää. Kokonaisvaltainen hoito tärkeätä. Valtaosa diabeetikoista sairastaa tyypin 2 diabetesta. Ks. myös Metabolinen oireyhtymä.
- Verenpaine
-
Valtimoiden sisäinen paine. Systolinen verenpaine (yläpaine) vastaa painetta sydämen supistuessa, diastolinen verenpaine (alapaine) painetta sydämen lepotilassa. Tavoitearvo diabeetikoilla 130/80 mmHg tai alle. Lääkehoitoa suositellaan, jos diabeetikon verenpaine ylittää tason 140/90 mmHg. Tehokas hoito vähentää valtimotaudin ja pienten verisuonten sairauksien (silmänpohjat, munuaiset) vaaraa.
- Viitearvo
-
Normaaliarvo. Arvo, joka todetaan 95–99 %:lla terveistä ihmisistä.