1. Mitä tulee tehdä mikäli epäilee sairastavansa aikuisiän diabetesta?
Oman diabetesriskin voi testata tyypin 2 diabeteksen riskitestillä. Tyypin 2 diabetesken oireet voivat liittyä diabetekseen, mutta kyse voi olla monesta muustakin asiasta. Testi on kuitenkin hyvä tehdä ja asia ottaa puheeksi vaikka seuraavalla lääkärikäynnillä. Diabetes testataan laboratoriossa mittaamalla paastoglukoosi tai tekemällä sokerirasitustesti.
2. Voiko verensokeri heitellä tablettilääkityksen aloittamisen jälkeen? Onko se normaalia ja pitääkö lääkitystä vaihtaa/lopettaa mikäli tällaista ilmenee?
On täysin normaalia että verensokeri saattaa heitellä. Kannattaa huomioida tapahtuvatko heitot ruokailun yhteydessä vai paastotilassa? Diabeteksen diagnosoinnin jälkeen on hyvä tarkastaa myös elintavat (ruokailu/liikunta), sillä diabeteksen hoito ei ole pelkkää lääkehoitoa, vaan vaatii kokonaisvaltaista omasta kehosta huolehtimista lääkehoidon ohella.
3. Miten verensokeri mitataan?
Verensokeri mitataan verensokerimittarilla. Mittaukseen tarvittava verinäyte otetaan tavallisesti sormenpäästä. Peukaloa ja etusormea kannattaa säästää, koska ne ovat ns. tarttumasormia. Niissä on myös eniten kipua välittäviä tuntohermopäätteitä. Varpaita ei suositella näytteenottopaikoiksi, koska ne ovat alttiita tulehduksille. Jos sormenpäät ovat kovettuneet tai veri tulee niistä muuten huonosti, käsien lämmittäminen lämpimässä vedessä tai sormien jumppaaminen vilkastuttaa verenkiertoa ja tasalaatuisen näytteen saaminen on silloin helpompaa. Pistoskohtaa kannattaa vaihtaa, ja käsien puhtaudesta ja rasvauksesta on hyvä huolehtia. Jos näytteenottokohtaan ilmestyy punoitusta ja kipua, älä ota uutta näytettä tästä sormesta ennen kuin oireet ovat rauhoittuneet. Jos sormenpää tulehtuu, ota yhteys diabeteshoitajaan tai -lääkäriin. Markkinoilla on tullut myös verensokerimittareita jotka mahdollistavat verensokerin mittaamisen muualtakin kuin sormenpäästä, esimerkiksi käsivarresta. Mittaustulokset kannattaa kirjata huolella omaseurantavihkoon. Tämä helpottaa diabeteksen hoidonseurantaa.
4. Voiko tablettilääkityksellä oleva tyypin 2 diabeetikko joskus joutua siirtymään tableteista pistämiseen eli insuliinin käyttöön?
Tyypin 2 diabetekselle on ominaista, että vuosien myötä haiman insuliinintuotanto vähenee. Tämän seurauksena pelkkä tablettihoito ei välttämättä aina riitä hyvän sokeritasapainon saavuttamiseen, ja vaikka elämätavat olisivat terveelliset. Yleensä ensimmäiseksi siirrytään yhdistelmähoitoon eli tabletteihin lisätään insuliini. Mikäli yhdistelmähoito ei kuitenkaan riitä, tarvittaessa tyypin 2 diabetesta voidaan hoitaa pelkästään insuliinilla.
5. Voiko tyypin 2 diabeteksen puhkeamista viivyttää tai jopa ehkäistä?
Tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä ovat mm. ylipaino, keskivartalolihavuus (omenavartalo), vähäinen liikunta, epäterveelliset ruokailutottumukset ja runsas alkoholinkulutus. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin 2 diabeteksen puhkeamista pystytään ehkäisemään tai viivyttämään elämäntapavalinnoilla. Keskeisiä diabeteksen riskiä lisääviä tekijöitä ovat runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja vähän kuituja sisältävä ruokavalio sekä vähäinen liikunta tai huono kestävyyskunto. Ruokavaliota muuttamalla ja liikuntaa lisäämällä voidaan diabeteksen riskiä siis pienentää merkittävästi. Esimerkiksi veren rasva-arvoja voidaan muuttaa säännöllisellä useita kuukausia kestäneellä liikunnan harrastamisella. Liikunnallinen elämäntapa lisää veren hyvän HDL-kolesterolin määrää noin 5 % ja vastaavasti vähentää pahan LDL-kolesterolin määrää saman verran. Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio vaikuttavat myös esimerkiksi kohonneeseen verenpaineeseen mikä on yksi diabeteksen riskitekijöistä. Elämäntapamuutokset eivät kuitenkaan aina yksin riitä torjumaan diabeteksen puhkeamista.
6. Mitä asioita diabeetikon olisi hyvä ottaa huomioon matkustettaessa ulkomaille?
Diabetes ei millään tavoin estä matkustelua, mutta on tiettyjä asioita jotka kannattaa ottaa huomioon ja selvittää jo ennen matkalle lähtöä. Matkalle kannattaa aina ottaa mukaan voimassa olevat lääkereseptit ja lääkärin kirjoittama englanninkielinen todistus diabeteksesta. Pohjan voi tulostaa esim. Diabetesliiton www-sivuilta. Paikalliset lääkäripalvelut on hyvä selvittää esim. matkatoimiston kautta jo ennen matkalle lähtöä, ja diabeteksen hoidossa on otettava huomioon aikaero, kuinka se vaikuttaa insuliinihoitoon. Lisätietoja saa omasta hoitopaikasta. Mikäli diabeteksen hoitoon ollaan tekemässä muutoksia, ne kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen matkaa tai jättää toteutettaviksi vasta matkan jälkeen. Kannattaa myös huomioida, että insuliinihoidossa lämpötila vaikuttaa insuliinin annosteluun.
Lisätietoja diabeetikon matkustamisesta löytyy mm. näiltä sivustoilta:
7. Kun lapsi sairastuu diabetekseen, kuinka käsitellä asia lapsen kanssa? Mitä kertoa lapsen kavereille?
Diabetes on toki loppuelämän sairaus ja herättää varmasti huolta ja surua, mutta diabeteksen hoito on kehittynyt vuosien saatossa niin paljon ettei diabetekseen sairastuminen merkitse elämänlaadun huononemista vaan elämästä voi nauttia kuin aiemminkin. Diabeetikon ruokavaliokaan ei juuri poikkea normaalista ruokavaliosta eli sinällään lapsi voi syödä samaa kuin kaverinsakin, myös jopa sokeria sisältäviä ruokia ja juomia. Tärkeintä on tietää kuinka paljon syödään ja mitä eli ruokaa tulee annostella tiettyjen sääntöjen mukaan. Tärkeintä on oppia tunnistamaan sellaiset ruoka-aineet jotka nostavat verensokeria. Ateriainsuliinia annostellaan sen mukaan kuinka paljon ruoka-annoksessa verensokeria kohottavia aineita eli hiilihydraatteja sisältäviä ruoka-aineita on. Ravitsemusterapeutilta saa malliruokavalion joka toimii pohjana arjessa, ja esim. Diabetesliiton sivuilta löytyy paljon hyvää lisätietoa diabeetikon ruokavalioon liittyvistä kysymyksistä. Ruokavaliossa on tärkeää muistaa säännöllisyys eli sinällään normaalit lapsen elämään kuuluvat aamupala, louna, välipala, päivällinen, iltapala. Mikäli lapsi on kovin urheilullinen tai liikkuu paljon, kannattaa välipaloista pitää huolta ettei verensokeri pääse tipahtamaan liian alas. Lapsen kavereille voi ja kannattaa ihan avoimesti kertoa mikä diabetes on, mitä se tarkoittaa ja miksi lapsen pitää ehkä tarkemmin katsoa ruokailuaan kuin muiden ja ennen kaikkea miksi hänen pitää pistää itseään. Avoimuus on kaiken a ja o. Muista keskustella lapsen kanssa. Vain vanhempi tietää millaisina annoksina lapselle voi tarjota tietoa ja milloin hän on valmis ymmärtämään lisää. Lapsen on myös tärkeää ymmärtää ettei ko. sairautta tai pistämistä tarvitse hävetä. Asioista kannattaakin siis pyrkiä keskustelemaan positiiviseen sävyyn.
8. Mikä on raskausdiabetes? Entä mitä on huomioitava mikäli sairastaa diabetesta ja suunnittelee raskautta?
Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sokeriaineenvaihdunnan häiriötä, joka ilmenee ensimmäisen kerran raskauden aikana. Tällöin veren sokeripitoisuus kohoaa liikaa, koska sitä säätelevää insuliini-hormonia ei erity riittävästi. Raskausdiabeteksen diagnoosi perustuu kahden tunnin sokerirasituskokeeseen, joka tehdään yleensä 26-28 raskausviikolla niille raskaana oleville naisille, joilla on raskausdiabeteksen riskitekijöitä:
- edellisessä raskaudessa patologinen sokerirasitus
- jos neuvolan virtsanäytteessä sokeria toistuvasti
- äiti on yli 40 v
- äiti on synnyttänyt yli 4,5 kg painaneen lapsen
- nykyraskaudessa on selkeästi kookas sikiö
Jos sairastaa diabetesta ja suunnittelee raskautta, lääkärin kanssa on tehtävä suunnitelma verensokerin vakiinnuttamiseksi. Pitkäaikaissokerin (HbA1c) pitäisi olla alle 7,5 % muutaman kuukauden ajan jo ennen hedelmöitystä. Tämän lisäksi tarkistetaan silmänpohjien ja munuaisten kunto sekä verenpaineen taso. Ennen raskautta tarkistetaan yleensä myös ruokatottumukset yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa.
9. Kuinka yleistä erektiohäiriöt olevat diabetesta sairastavilla? Onko se normaalia?
Jopa puolet diabetesta sairastavista pitävät seksuaalista toimintakykyään epätyydyttävänä. Tavallisin ongelma on saada pidetyksi penis jäykkänä riittävän kauan. Tästä seuraa usein heikompi seksuaalinen suoritus omiin toiveisiin ja odotuksiin nähden. Peräti 12 prosentilla diabeetikkomiehistä erektiohäiriöt ovat diabeteksen ensioire. Erektiohäiriön taustalla on yleensä useita syitä. Pienetkin muutokset peniksen pienissä verisuonissa saattavat vaikeuttaa erektion saamista, koska erektio syntyy veren pakkautumisesta penikseen. Vaivaan löytyy kuitenkin apua ja hoitoon hakeutuminen kannattaa. Elintapojen tarkistaminen tällaisessa tilanteessa on tärkeää. Tärkeintä on tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja ylipainon välttäminen. Koska diabeettinen hermovaurio on osoitus pitkäaikaisesta kohonneesta verensokerista, verensokeria täytyy seurata ja sen ei pidä antaa nousta liian korkeaksi.
Lisää kysymyksiä ja vastauksia Asiantuntija vastaa -osiossamme.