Kysy diabeteksesta - asiantuntijamme vastaa. Kysymyksesi voivat koskea tyypin 1 tai tyypin 2 diabetesta, ruokavaliota, liikuntaa, vertaistukea, raskausajan diabetesta tai diabeteksen hoidon käytännön asioita. Huomioithan että päivitämme kysymyksiä noin kerran kuukaudessa, joten mikäli tilanteesi on akuutti, ota yhteyttä omaan terveysasemaasi. Palvelumme on maksuton.
Minulla on todettu toisen tyypin diabetes sekä PCOS. PCOS:n takia pelkään, etten tulee raskaaksi ilman hedelmöityshoitoja. Voinko toisen tyypin diabeteksen takia edes saada hedelmöityshoitoja? Olettaen tietysti, että silloin sokeritasapainoni on hyvä, en tarvitse lääkitystä ja olen normaalipainoinen.
17.4.2012
• Näytä vastaus
Tyypin 2 diabetes ei välttämättä ole este raskaudelle tai hedelmällisyyshoidoille. Toki sinun kannattaa noudattaa terveellisiä elämäntapoja ja samat keinot, jotka hoitavat PCOS:a (polykystiset ovariot) hoitavat myös diabetesta. Lisäksi molempien sairauksien hoidossa käytetään samaa metformiini-lääkitystä. Ilman lääkitystä ei tarvitse kyetä olemaan vaan useampia sokerilääkkeitä, etenkin insuliinia, voidaan turvallisesti käyttää raskauden aikana.
Toki normaalipaino olisi suotavaa, mutta myös ylipainoinen nainen voi tulla raskaaksi ja saada terveen lapsen. Hedelmällisyyshoitojen painoindeksirajana on kansainvälisissä hoitosuosituksissa pidetty 35 kg/m². Tsemppiä terveellisen ruokavalion toteutukseen ja liikuntaharrastuksiin!
Hei, minulla on virallisesti todettu 2 tyypin diabetes, ruokavaliolla alkuun pysynyt hallinnassa. Raskausaikana jouduin pistämään pieniä määriä pitkäkestoista insuliinia ja ateriainsuliinia. Raskauden jälkeen näytti että arvot pysyvät ilman insuliineja hyvänä.
Nyt sokeri nousee taas helposti, hiuksia lähtee, turvottaa ja on monenlaisia särkyjä ja ärtymystä. Onkohan nämä ja näköoireet mahdollisesti taas merkki siitä että tilanne on pahetunut jälleen? pikkuneiti on nyt 5kk ja muistelen että kun imetys alkoi loppua niin hiuksia lähti... muttei koskaan näin älyttömiä määriä. kiitos
30.11.2011
• Näytä vastaus
Mielestäni sinun kannattaa tehdä 2-3 päivältä tarkempi sokeriseuranta (sokerit illalla nukkumaan mennessä ja seuraavana aamuna herätessä että ennen ja 2 tuntia jälkeen pääaterioiden) ja sitten mennä lääkärin vastaanotolle selvittämään oireistoasi. Peruslaboratoriokokeita olisi luultavasti hyvä ottaa mm. tulehdus-, suola- ja munuaisarvot ja kilpirauhaskokeet, jotta saataisiin poissuljettua muut sairaustilat oireiden aiheuttajana.
Olen 34v reilusti ylipainoinen nainen. Minulla on kaksi lasta ja molemmissa raskauksissa oli insuliinihoitoinen raskausdiabetes. Kuopus on nyt 2,5v. Nyt työterveyshuollon labrakokeissa todettiin ilmeisesti myös 2-tyypin diabetes. Paastosokeri on ollut kahdesti yli 7 ja rasituksen 2. arvo 8,6. Pitkäaikaissokeri oli kuitenkin "vain" 6,3. Satunnaisesti olen sormenpää verensokerimittarilla katsonut sokereita, niin vaikuttaisi siltä, että ongelmana on nimenomaan korkeat paastosokerit (näin oli myös raskausaikana, aterianjälkeiset arvot kohosivat vasta loppuraskaudesta). Muuten arvot ovat mielestäni ihan hyvät.
Lääkäri totesi minulle, että voidaan vielä seurata tilannetta ja katsoa paasto- ja pitkäaikaissokeri uudestaan reilun 1/2 vuoden päästä ja yrittäisin samalla pudottaa painoa. Tai voin aloittaa sokerilääkkeen suun kautta saman tien. Mikä olisi mielestäsi viisasta? Millaisia haittavaikutuksia lääkkeestä voi tulla? Itseäni kiinnostaisi kokeilla lääkettä, koska molemmissa raskauksissa painoni on pudonnut, vaikka en varsinaisesti ole laihduttanut, kun diabetesta hoidettiin insuliinilla (toki hiukan katsoin syömisiäkin).
Toisena ongelmana on olleet näköhäiriöt jo puolen vuoden ajan. Näkökenttä on hiukan sumea ja siinä leijaa "langanpätkiä ja roskia". Vaivaa hoidettiin hierojalla niskaperäisenä ilman mainittavaa apua. Isälläni diabetes oireili ensin näön heikentymisenä, joskin hänellä sokerit oli päälle 20, kun diabetes todettiin. Lääkäri oli sitä mieltä, että sokeriarvot vaikuttavat näköön vain, jos sokerit ovat huomattavan korkealla tai olleet pielessä pitkään. Hän uskoi, että minun sokeriarvoni eivät näköhäiriötä selitä. Onko siis näin? Kannattaako minun ennemmin mennä silmälääkärille vai koettaa ensin tasata sokereita ja katsoa, josko näköhäiriötkin katoaisivat? Ei lasejakaan viitsisi turhaan hankkia?
Kiitos vastauksesta jo etukäteen :D
17.3.2011
• Näytä vastaus
Sinun diabetekselle on selvästikin tyypillistä paastonaikainen sokerin nousu. Taustalla on maksan insuliiniresistenssi ja tämän varastosokereiden epätarkoituksenmukainen vapautuminen verenkiertoon. Pitkäaikaisilla elämäntapamuutoksilla (liikunnan lisääminen, ruokavalion keventäminen) on mahdollista vaikuttaa maksan insuliiniresistenssiin, mutta tulokset tulevat näkymään hitaasti sokereissa.
Nykyiset hoitosuositukset ohjeistavat aloittamaan metformiini-lääkityksen kaltaisessasi tilanteessa. Lääke on edullinen ja turvallinen ja tehoaa nimenomaan maksan liialliseen sokerintuottoon. Useilla potilailla metformiini lisäksi auttaa laihduttamaan, joten mielestäni metformiini kannattaa aloittaa. Sivuvaikutuksena voi ilmetä ilmavaivoja tai löysävatsaisuutta. Metformiinia on saatavilla jauheena, tavallisina tabletteina ja pitkävaikutteisina tabletteina, joten yleensä sopiva lääkemuoto kyllä löytyy. Metformiini ei kuitenkaan millään tavoin korvaa elämäntapahoitoa, vaan se on ehdottomasti tärkein osa hoitoasi. Tsemppiä siihen!
”Langan pätkät” näköoireena kuulostaisivat lasiaisperäisiltä. Eli lasiaisen epähomogeenisyys kuvastuu näkökentässä. Joissakin tilanteissa ihminen myös näkee omia verkkokalvon suonia. Tyypillisesti näitä näköhäiriöitä nähdään valoisassa ja vaaleata taustaa vasten. Nämä ovat yleensä täysin vaarattomia eivätkä liity diabetekseen. Jos näössä on sameutta (eikä siis epätarkkuutta) kannattaa tilanne tarkastuttaa silmälääkärillä.