Raskausajan diabeteksessa raskaushormonit ja painon lisäys estävät naisen kehon kykyä käyttää insuliinia asianmukaisesti eli insuliiniresistenssi lisääntyy. Tämän tyyppinen diabetes voi ilmetä naisilla, joilla ei ole aikaisemmin ollut diabetesta. Raskausdiabetes ei sinänsä aiheuta oireita. Riskitekijöitä ovat äidin ylipaino, ikä (yli 39 v), suurikokoinen lapsi (> 4 500 g) ja aiemmassa raskaudessa todettu raskausdiabetes. Näitä riskejä voi vähentää painonhallinnan, fyysisen aktiivisuuden ja terveellisen ruokavalion avulla. Tämän tyyppinen diabetes häviää tavallisesti vauvan syntymän jälkeen.
Raskausajan diabetes voi nostaa äidin verenpainetta ja lisätä vauvan syntymäpainoa. Sekä äidin että vauvan riski saada tyypin 2 diabetes myöhemmin elämässä on suurentunut. Vauvalla voi myös olla suurempi riski lapsuusajan ylipainoon.
Raskausdiabeteksessa ruokavaliohoito on keskeistä. Ruokavaliohoidon tavoitteena on mahdollisimman normaali verensokeritaso raskauden aikana sekä kohtuullinen painonnousu. Energiansaantia on syytä rajoittaa, esimerkiksi 1 600–1 800 kcal:iin/vrk. Tavoitteena on enintään 7–8 kilon painonnousu raskauden aikana.
Raskausdiabeetikon olisi hyvä liikkua päivittäin, sillä liikunta alentaa verensokeria. Se myös parantaa kuntoa, auttaa jaksamaan ja tuo hyvänolontunnetta. Äitiysneuvolasta tai diabeteshoitajalta saa yksilöllistä neuvontaa raskausajan diabeteksen hallintaan.