Diabetes voi aiheuttaa muutoksia sekä tahdosta riippumattoman (autonominen neuropatia) että tahdosta riippuvan (somaattinen neuropatia) hermoston toiminnassa. Autonominen neuropatia voi aiheuttaa muutoksia esimerkiksi sydämen sykkeessä, verisuonten toiminnassa, suoliston tai virtsarakon toiminnassa. Autonominen neuropatia voi olla osasyy impotenssiin. Somaattinen neuropatia puolestaan voi aiheuttaa pistelyä, puutumista, särkyä tai tuntohäiriöitä jaloissa.
Neuropatiaa sairastavalla jalkojen tuntoaisti on heikentynyt. Lisäksi jalkoihin tulee herkästi virheasentoja, jotka aiheuttavat kovettumia. Jalkahaavat ja tulehdukset ilmaantuvat usein juuri kovettumiin. Nämä on mahdollista välttää huolellisella ja säännöllisellä jalkojen tarkastuksella sekä tarvittavalla jalkojenhoidolla. Myös hyvä sokeritasapaino nopeuttaa jo syntyneiden vammojen paranemista. Jalkaongelmien hoidossa ehkäisy on kaikkein tärkeintä ja myös tehokkainta. Tämän vuoksi jalkojen tarkkailuun ja hoitoon kannattaa paneutua. Jalkaongelmien ehkäisyssä säännöllinen jalkojen rasvaus, asianmukaiset ja riittävän tilavat jalkineet ovat tärkeitä. Jalkojenhoitajan antama hoito on ensiarvoisen tärkeää, mikäli jalkaongelmia on.
Noin viidesosalla tyypin 2 diabeetikoista on neuropatia sairauden toteamisvaiheessa. Kymmenen sairastamisvuoden jälkeen autonomista neuropatiaa esiintyy noin 2/3:lla ja somaattista neuropatiaa 2/5:lla. Vaaraa lisäävät ainakin huono sokeritasapaino ja runsas alkoholinkäyttö.
Neuropatiaa voi ehkäistä pyrkimällä pitämään verensokeri normaalitasolla ja välttämällä runsasta alkoholin käyttöä. Neuropatia altistaa myös jalkahaavoille ja lisää alaraaja-amputaatiovaaraa.