Säännöllisellä liikunnalla on monia positiivisia vaikutuksia. Liikunta parantaa kuntoa, lisää mielihyvää, vaikuttaa edullisesti verenpaineeseen, rasva-aineenvaihduntaan ja sokeriaineenvaihduntaan. Insuliiniresistenssi vähenee ja hoitotasapaino, mieliala sekä lihaksiston toiminta paranevat. Lisäksi liikunta helpottaa laihduttamista ja painonhallintaa. Liikunnasta on erityisen paljon hyötyä tyypin 2 diabeteksen hoidossa, sillä liikunta kohentaa kaikkia metabolisen oireyhtymän osatekijöitä.
Liikunnalla ei tarkoiteta pelkästään muutaman kerran viikossa tapahtuvaa kuntoliikuntaa, vaan sitä ja päivittäistä hyötyliikuntaa yhdessä. Suositeltava liikunta on kohtalaisesti rasittavaa ja hapenottokykyä parantavaa, esimerkiksi reipasta kävelyä, uintia tai pyöräilyä. Myös arjen hyötyliikuntaa on esimerkiksi lumenluonti, kauppaan kävely tai portaiden nousu. Diabeteksen hoidon ja usein myös ylipainon hallinnan kannalta on tärkeintä miettiä, miten voit lisätä päivittäisen hyötyliikunnan määrää.
Liikuntaa tulisi harjoittaa 4—7 kertaa viikossa, ainakin yhteensä 30 minuuttia päivässä. Liikuntaa ei kuitenkaan kannata aloittaa liian vauhdikkaasti. Tavallisesti ongelmia syntyy silloin, kun liikuntaa nautitaan liian suurina annoksina. Liian raskas ja liian pitkäkestoinen liikunta saattaa rasittaa kohtuuttomasti sekä sydän- ja verenkiertoelimistöä että tuki- ja liikuntaelimistöä. Liikunnan turvallisesta ja mielekkäästä aloittamisesta on aina syytä keskustella hoitajan tai lääkärin kanssa.
Mielekäs diabeteksen hoito edellyttää tasapainoa liikunnan, syömisen ja verensokeriin vaikuttavan lääkityksen välillä.
Liikunta saattaa aiheuttaa liian matalan verensokerin oireita, jos käytössä on insuliinin eritystä lisäävät tabletit tai insuliini. Ennen liikuntaharrastuksen aloittamista on hyvä keskustella lääkärin tai hoitajan kanssa verensokerilääkityksen mahdollisesta vähentämisestä. Turhia välipaloja verensokerin nostamiseksi on syytä välttää.
Varsinkin liikuntaharrastuksen alussa ja liikuntaa lisättäessä voi olla tarpeen tihentää verensokerin mittaamista.
Pulssitaso
On tärkeää aloittaa tarpeeksi kevyesti ja kuunnella elimistön reaktioita. Vähitellen lisää kuitenkin sekä liikunnan rasitusastetta että liikuntakertojen määrää. Aseta itsellesi tavoitteet. Liikunnan rasitusastetta voi mitata liikunnanaikaisella pulssitasolla. Iän mukainen maksimipulssi on laskettavista kaavasta 205-(1/2 x ikä).
- Aloittaessasi kuntoliikunnan on hyvä pulssitaso liikunnan aikana noin 50 % tästä maksimisykkeestä.
- Liikuntaharrastuksen jatkuessa voi pulssitavoitteen nostaa 50-70 % maksimisykkeestä.
Ota käyttöösi liikuntapäiväkirja. Muista arjen hyötyliikunta!