Tarpeesta mielihaluihin
Aika: 09.06.2010 14:35 |
Kirjoittaja: Hanne Eberhardt
Olen miettinyt paljon sitä, miksi ihmiset syövät sitä mitä syövät. Esihistoriallisilla ihmisillä ei ollut vaikeutta valita. Syötiin sitä lihaa, minkä miehet olivat saaneet metsästettyä ja niitä marjoja ja kasveja, joita naiset olivat löytäneet. Ei ollut satoja eri houkutuksia kauppojen hyllyillä eikä minkäänlaisia mainoksia tai yleensäkään markkinataloutta. Ihmiset söivät puhtaasti ravinnontarpeeseensa.
Nykymaailma on niin paljon monimutkaisempi. Useilla ihmisillä ei ole edes hajua siitä, mitä he oikeasti tarvitsevat. Näläntunteenkin voi hyvin hävittää sillä, että napostelee koko ajan jotakin. Olemme siis vieraantuneet luonnosta ja omasta itsestämme. Saatamme syödä mitä sattuu ja milloin sattuu. Tavallisesta kaupasta kulkeutuu ostoskoriimme hyvin paljon sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä ravinnontarpeemme kanssa. Tyydytämme useinkin ensisijassa mielihalujamme. Tällaista tapahtuu varsinkin silloin, kun menemme nälkäisenä kauppaan. Ostoskoriin putoaa helposti pitsaa, sipsejä, suklaata ja muuta, josta saa nopeasti paljon energiaa. Muiden ravintoaineiden saanti jääkin hyvin heikoksi.
Mielihalut ohjaavat meitä myös silloin, kun vaellamme television äärestä mainoskatkolla jääkaapille hamuamaan jotakin syötävää, vaikka olisimme täysin kylläisiä. Siksi kannattaisikin opetella pois tv:n ääressä napostelusta. Ihmisaivot tottuvat helposti. Jos katsot tv:tä ja sinulla on tapana napostella, et oikein pystykään katsomaan tv:tä ilman että suu käy. Haastan sinut tarkkailemaan itseäsi. Kuka sinua määrää, sinä itse vai mielihalusi.
Onneksi kuitenkin monet ihmiset ovat järkeviä ja syövät kohtuullisen terveellisesti. Säännöllinen ateriarytmi pitää liiallisen nälän loitolla ja sinne kauppaan kannattaa todella mennä kylläisenä. Kieltämättä itsellekin käy joskus niin, että kauppaan riennetään nälkäisenä. Siksi ruokien lisäksi on pakko ostaa se pelastava suklaapatukka, jonka voi hotkia heti kassalta päästyä, jotta jaksaa mennä kotiin valmistamaan ruokaa.
Jotkut ihmiset luulevat, että heidän elimistönsä osaa kertoa mitä se tarvitsee. Nuorempana minulla oli tällainen ystävä. Hän selitti silmät kirkkaina, että hänellä on varmaan vitamiinipuutos, kun tekee niin mieli appelsiineja tai tomaatteja. Niin hienoa kroppaa meillä ihmisillä ei valitettavasti ole. Pitänee vaan luottaa uraauurtaviin tiedemiehiin ja –naisiin, jotka ovat saaneet tutkimalla selville, mitä me ihmiset tarvitsemme ravinnoksemme voidaksemme mahdollisimman hyvin. Makeanhimokin on peräisin sieltä esihistoriasta. Silloin se kertoi ihmisille, mitä marjoja ja kasveja voi ylipäätään syödä. Makeat marjat olivat vain harvoin jos koskaan myrkyllisiä. Nykypäivän ihmiselle se voi kertoa: mene syömään kunnon ruokaa, sinulla on nälkä!