Rasvaisia juttuja
Aika: 08.07.2010 09:30 |
Kirjoittaja: Hanne Eberhardt
Rupesin oikein pohtimaan, että mitä kaikkea tänne keksisikään kirjoittaa, kun en työssäni päivittäin diabeetikoihin törmää. Virkistin muistiani ja olenhan sentään ollut töissä Kanta-Hämeen sydänpiirissä. Sydänterveyshän on diabeetikoilla suuremmassa vaarassa kuin keskimäärin meillä muilla. Ja tästä pääsenkin sujuvasti rasvamietteisiin. Rasvan laatu liittyy olennaisesti sydänterveyteen.
Niin rasvan kuin muidenkin ravintoaineiden kohdalla suositukset ovat samanlaiset valtaväestölle kuin diabeetikoille. Rasvojen kohdalla ratkaisee rasvan olomuoto: mitä pehmeämpi rasva sitä terveellisempää se on. Kaupasta pitäisi siis kotiinsa kantaa kasvimargariinia ja kasviöljyä. Kasvimargariineissa onkin sitten valinnanvaraa enemmän kuin koskaan. Ennenhän oli vain se Flora. Itse suosin kotimaista margariinia, jossa on 60% rasvaa. Itse asiassa olisikin parempi käyttää hieman rasvaisempaa levitettä, jotta olisi mahdollista saada ruokavaliostaan tarpeeksi välttämättömiä rasvahappoja, linolihappoa ja alfalinoleenihappoa.
Kasviöljyjäkin on todella monenlaisia. Itse suosin kylmäpuristettua rypsiöljyä. Se on melko voimakkaan makuista, mutta makuun tottuu kyllä pian. Sitä voi lorauttaa tilkan myös salaatin kastikkeeksi, eikä muita kastikkeita tarvita. Toiset suosivat oliiviöljyä sen maun takia. Toki öljyjä voi vaihdella, mutta kotimainen rypsiöljy on hieman terveellisempää kuin eteläeurooppalainen serkkunsa. Sen voi testata helposti, kun laittaa molemmat pullot jääkaappiin. Rypsiöljy pysyy täysin nestemäisenä, mutta oliiviöljy jähmettyy osittain.
Miksi sitten jaksan kirjoittaa rasvoista rivitolkulla? Rasva-sanalla on paha kaiku ja monet yrittävätkin kaikin keinoin välttää sitä. Ihminen kuitenkin tarvitsee hyvälaatuista rasvaa ja etenkin niitä välttämättömiä rasvahappoja esimerkiksi solukalvojen rakennusaineeksi, hormonien ja vitamiinien rakennus- tai kuljetusaineeksi. Kolesterolillakin on oma tehtävänsä elimistössä. Siksi meidän tulisi syödä kasviöljyjä ja kasvirasvoja, niin sanottua näkyvää rasvaa, kohtuudella. Rasvaa, joka on osa ruoka-ainetta, esimerkiksi maitoa, juustoa tai lihaa, sanotaan piilorasvaksi. Sitä tulisi välttää, koska se on lähes aina sitä huonoa rasvaa. Siksi olisikin hyvä valita aina vähärasvainen tai rasvaton vaihtoehto juusto-, liha- ja maitohyllystä. Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön. Kalassa oleva piilorasva on erittäin terveellistä. Kalarasvojen tiedetään tekevän oikein hyvää sydämelle sekä nivelille. Siksi kalaa tulisikin syödä vähintään kaksi kertaa viikossa.
Käytännössä käy meikäläisellekin välillä niin, että valitsen sen halvemman nauta-sikajauhelihapaketin vähärasvaisemman naudan- tai paistijauhelihan sijasta. Tosin meillä on kyllä jossain määrin käytetty myös broilerin jauhelihaa. Hyvän kiusauksen saa juuri broilerin jauhelihasta, perunasipulisekoituksesta, pakastemaissista ja kevytruokakermasta (ohje sovellettu Paganuksen kirjasta Herkullista kotiruokaa lapselle). Mausteita tietenkin hieman sekaan esim. currya tai broilerimaustetta ja meidän 3-vuotiaskin syö ilolla. Kalaa meillä syödään ihan liian harvoin. Pitäisi perehtyä paremmin kalaresepteihin, kun tulee tehtyä muutamaa kalaruokaa eikä niitä viitsi viikko toisensa jälkeen toistaa. Kalapuikot ovat tulleet meidän ruokalistalle kyllä salaa hiipien sen jälkeen kun poika yhden vuoden täytti. Kalapuikkojen ravintoarvo on aika vaatimaton ja siksi en edes laske niitä kalaruokien joukkoon. Mutta sellaista elämä on. Välillä suosituksia on haasteellista noudattaa. Arjen realiteetit määrittävät pitkälti mitä ruokapöydässä tarjotaan. Mutta suosituksia kohti kannattaa aina pyrkiä.
Pienet hairahdukset silloin tällöin rasva-asioissa eivät vie meitä turmioon. Jos ruokavalio on muuten monipuolisesti koostettu ja kasviksia on puolet lautasen kokoonpanosta, ei syytä huoleen. Tosin ne rasva-asiat olisi hyvä pitää mielessä herkutellessakin. Itse poksautetut popcornit päihittävät mikropopparit ja sipsit mennen tullen. Pitäisi syödä sitä jäätelöäkin kohtuudella, vaikka kesä on tulossa. Jäätelön sijasta voi pyöräyttää tehosekoittimessa herkullisen kylmän pirtelön vaikka piimästä, banaanista ja mansikoista. Jos omistaa jäätelökoneen, voi sillä valmistaa aivan ihania sorbetteja.
Ihanaa kesän odotusta!