Painon ja elämän hallintaa

Aika: 27.09.2010 13:30 | Kirjoittaja: Hanne Eberhardt

Nyt alkaa olla korkea aika tehdä ryhtiliikettä painon suhteen, jos aikoo saada kesällä tulleet kilot pois ennen kuin alkaa, ah, niin ihana adventti ja joulun odotus. Sitten maistellaan jo glögiä ja popsitaan pipareita (ja piparitaikinaa). Onhan se ihanaa, että meillä on keskellä pimeää talvea tuo joulun aika ja taika. Mutta miten onkin niin vaikeaa sanoa, ei, sille toiselle tai kolmannelle piparille tai keksille. Miten onkaan niin mahdotonta jättää yhtään ruokalajia maistamatta siellä seisovassa pöydässä laivalla?

Onkohan ei:in sanominen meille suomalaisille muutenkin vaikeaa? Vaikka pomo kohtelee kuinka huonosti ja kaataa omat henkiset törkynsä meidän niskaamme me otamme kaiken vastaan kiltisti ja rintaa alkaa kummasti ahdistaa. Töiden jälkeen menemme kauppaan ja ostamme pari suklaapatukkaa. Ei, kun kolme. ”Kyllähän mä ansaitsen lohtua kun se pomokin oli niin ilkeä.” Ja kummasti se suklaa lohduttaa ja tuo rauhaisan olon. Hetkeksi. Sitten tulee syyllisyys. ”Voi että kun mä tyhmä menin taas syömään suklaata ihan liikaa.” Tämä voisi olla hyvin kenen tahansa tavallisen ihmisen huono päivä. Mutta eikö kannattaisi koettaa sitä omien rajojen puolustamista? Sanoa sille pomolle, että minulle ei puhuta noin. Minua ei pompoteta. Piste. Se vaatii rohkeutta ja siinä on riski. Voi menettää työpaikan. Mutta useimmiten sillä voi saada pomon kunnioituksen. Ilkeily ja pompotus loppuvat.

Pomon ja alaisen suhde on vain yksi esimerkki. Kaikissa ihmissuhteissa on mahdollisuus hyväksikäyttöön. Miettikää, kuka hallitsee teidän elämäänne, te itse, vai joku muu? Mies, lapsi, ystävä? On hyvin vaikeaa hallita painoaankaan, jos ei hallitse omaa elämäänsä. Kenen seurassa saan energiaa ja kuka sitä vie? Vältä ihmisiä, jotka vievät energiaasi.

Kaikki lähtee siitä, että hyväksyy itsensä juuri sellaisena kuin on: lihavana, laihana, sairaana, työttömänä, ihan minkälaisena tahansa. Että rakastaa itseään, löytää itsestään hyviä puolia. Koettaa pitää itsestään niin paljon, että lähtee liikkumaan, syö säännöllisesti, pitää omasta itsestään huolta, sanomalla ei, aina tarvittaessa. Tunnustelee omaa oloaan ja pysähtyy.

Sitten kun olet saanut ”hännän pystyyn” on helppoa kävellä kaupassa karkki- ja sipsihyllyn ohi. Innosta kihisten voit valita erilaisia vihanneksia ja hedelmiä ostoskoriisi, koska tiedät, että niistä tulee niin hyvä olo. Herkuille joita tarjotaan voit jämäkästi sanoa: kiitos ei, sen ensimmäisen jälkeen.

Väitän siis, että painonhallinta ja elämänhallinta kulkevat käsi kädessä. Molemmat ovat useinkin hyvin vaikeita lajeja. Mutta kannustan meitä mitä lämpimimmin siihen. Itse olen vasta matkalla oman elämän hallintaan. Aloita sinäkin matka kohti oman elämäsi sankaruutta.

Jämäkkää syksyn jatkoa!