Ruokakulttuuri murroksessa
Aika: 16.03.2011 17:02 |
Kirjoittaja: Hanne Eberhardt
Olen ihmetellyt miten aika on lentänyt kuin siivillä. Kohta on jo huhtikuu ja siirrymme kesäaikaan. Olen mielenkiinnolla seurannut naamakirjassa sekä televisiosta uusia artikkeleja ja ohjelmia siitä, miten sosiaalinen media ja tiedonkulku internetissä on mullistanut ihmisten suhdetta ruokaan. Ihan jokainen, joka haluaa voi hakea itselleen tietoa karppauksesta, jolla tarkoitetaan erittäin vähähiilihydraattista ruokavaliota tai niin sanotusta aidosta ruuasta, jossa keskitytään syömään vain alkuperäisiä ja käsittelemättömiä ruoka-aineita. Esimerkkinä edellisestä voisi mainita kaakaopapurouheen syömistä suklaan sijaan. Syömisestä on tullut kokopäiväinen elämäntarkoitus.
Olen myös seurannut keskustelua siitä, miten elintarviketeollisuus huijaa meitä. Jokin aika sitten ilmestynyt teos: Petos lautasella, on saanut suuren suosion. Mutta jos ei ole ylimääräistä rahaa, sinne kauppakärryyn putoaa edelleenkin makkaraa, marinoituja broilerin suikaleita miinus 30 prosenttia, kinkkupitsaa ilman kinkunhäivääkään. Ei useimmatkaan ihmiset voi välittää siitä, että meitä huijataan. Että kinkkupitsassa ei ole kinkkua. Että 800 gramman marinadibroileripaketissa on vain 400 grammaa broileria. Edellisen broilerihuijauksen koin ihan itse ja oli pakko punnita jäljelle jäänyt kypsä broilerikasa. Lisäaineita käytetään yhä enemmän ja useampiin tuotteisiin. Minua hirvittää, että leivässä saattaa olla emulgointi- ja happamuudensäätöaineiden lisäksi väri- ja säilöntäainetta!
Meitä valtaväestöä huijataan ihan suvereenisti. Jos et ehdi ja jaksa lukea tuoteselostetta, niin saat syötäväksesi hyvin ravintoköyhää ruokaa. Muhkea leipä on saatu näyttämään suuremmalta käyttämällä lisäaineita. Kuituprosentti saattaa olla noin kaksi. Broileria on pakkauksessa puolet vähemmän. Johtuuko meidän jatkuva nälkämme siitä, ettemme saa tarpeeksi ravintoa? Vaikka valtaosa meistä syö ja syö, eivät he saa tarpeeksi vitamiineja, mineraaleja, kuituja, proteiineja. Toisaalta MS-tautia sairastava nuori mies, joka hakee juomavetensä lähteestä, syö kaakaopapurouhetta ja luomuruokaa, on elämänsä kunnossa ja juoksee cooperin testissä yli 3000 metriä. Hyvin toimeentulevat voivat syödä oikein hyvin ja terveellisesti. Tässä on kaksi hyvin eri maailmaa. Ihmisten välinen terveyskuilu on suurentunut. Uutisissa kuulin jokin aika sitten, että enää puolet suomalaisista miehistä ja kolmasosa naisista on normaalipainoisia. Mikä tätä kansakuntaa riivaa? Vai onko se vika päättäjissä? Miksei kukaan tee asialle mitään?
Itse kuulun jonnekin tuonne välimaastoon. Minulla on gluteeniton ja maidoton ruokavalio toistaiseksi omien vaivojeni hoitamiseksi. Ja voin paljastaa, että tulee liian kalliiksi tällaiselle freelancerille, jonka terveyskin reistailee. Mutta uskon ottavani maitotuotteet takaisin kesällä. Haluaisin ostaa useammin luomua, mutta kukkaro ei anna periksi. Ostan yhä useammin marinoimattomia lihoja, mutta ne ovat kalliimpia.
Lopuksi haluan kuitenkin muistuttaa, että on syytä erottaa kaksi eri ryhmää meistä ruoankuluttajista. Terveet ihmiset syövät useimmiten varmasti melko huolettomasti, ellei heillä ole mitään ideologiaa. Mutta toiset meistä, joilla on joku sairaus kumppaninaan, yrittävät parantaa sairauttaan ravinnolla. Tuskin kenelläkään terveellä ihmisellä on intressiä hakea juomavettään lähteeltä joka toinen päivä lähes sadan kilometrin päästä. Ei ole minullakaan. Jospa suurin osa meistä osaisi kulkea sitä kultaista keskitietä tässäkin asiassa. Luomua kannattaa ostaa, jos siihen rahat riittävät. Kehottaisin myös ostamaan lihat marinoimattomina, pitsat pizzeriasta enintään kerran kuussa ja juomaan vedet hanasta.
Iloista mieltä ja lautasmallia unohtamatta! Nauttikaamme kun aurinko paistaa. Nyt on kevät!
» Kommentoi/anna palautetta