Mitäs niistä suosituksista
Aika: 23.08.2011 17:24 |
Kirjoittaja: Hanne Eberhardt
Jestas kun kesä lipsahtikin nopeasti ohitse. On ollut kotirintamalla hulinaa. Poika oli kaksi kuukautta kotona (ei työrauhaa) ja sitten alkoi talon myyntihässäkkä. Kahdet synttäritkin olemme viettäneet eli toivon ymmärrystä pitkähköön taukoon.
Kesämuistoja pitää sen verran kertoa, että helteisenä heinäkuun päivänä olimme lähdössä retkelle järven rantaan. Tarkoitus oli grillata makkaraa ja ostaa kaveriksi muutakin evästä. Menin sitten lähikauppaan ja aloin kaivella pikkuporkkanapusseja. Tiirailin tarkkana päivämääriä. Vanha, vanha, vanha. Löysin kymmenen, ajatelkaa kymmenen pussillista vanhentuneita naposteluporkkanoita! Mieleeni tulvahti kuva ihmisistä, jotka ahmivat vähintään kolme makkaraa kerrallaan rasva suupielistä tirskuen. Huh! Toivon mukaan ihmiset olivat ostaneet makkaran kaveriksi joitain muita kasviksia.
Tästä pääsenkin hyvin niihin suosituksiin. Olin toukokuussa koulutuksessa, jossa pohdittiin suomalaisia ravitsemussuosituksia. Että onko niissä jotain vikaa, kun ihmiset vain lihovat. No täytyyhän niissä olla, kun puolet suomalaisista karppaa tai ainakin vähentää hiilareita. Epäilen, ettei suurin osa suomalaisista edes tiedä tärkeimpiä kohtia suosituksista. Ja koin ahaa-elämyksen. Ei suosituksissa ole mitään vikaa, vaan siinä, etteivät ihmiset noudata niitä!
Suositusten mukaan pitäisi kasviksia, marjoja ja hedelmiä syödä viisi kertaa päivässä, vähintään 400 g yhteensä. Kalaa pitäisi syödä ainakin kaksi kertaa viikossa vaihdellen kalalajeja monipuolisesti. Täysjyväviljavalmisteita suositellaan joka aterialle, tarkoittaen puuroja, leipiä, riisiä ja pastaa. Ruokajuomana pitäisi suosia vähärasvaista tai rasvatonta maitoa tai piimää. Näkyvää rasvaa ei pidä jättää pois, vaan leivälle sipaistaan kasvirasvalevitettä (vähintään 60% rasvaa) ja salaatteihin pieni annos öljypohjaista salaatinkastiketta. Ja tietenkin se tärkein ohjenuora on lautasmalli. Kertauksen vuoksi; siinähän on puolet erilaisia tuoreita ja kypsennettyjä kasviksia, neljännes lihaa/kalaa/munaa ja neljännes perunaa/pastaa/riisiä. Kaiken kruunaa marjajälkiruoka.
Näitä suosituksia ollaan parhaillaan uusimassa. Keväisessä koulutuksessa käytiin läpi, miten paljon vaatii työtä tehdä tällaisia suosituksia. Se vaatii paljon! Työryhmän jokainen jäsen käy läpi useita kymmeniä tieteellisiä artikkeleja ja tämä tehdään jokaiselle ravintoaineelle. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan rasvoille, proteiineille, hiilihydraateille ja D-vitamiinille tehdään uusittuja suosituksia varten raskaat päivitykset, koska niistä on saatu paljon uutta tutkimustietoa.
En voi ymmärtää, miksi sitten näitä ravitsemussuosituksia parjataan. Jokainen tietenkin muokkaa niitä omien sairauksien mukaan. Mutta esim. diabeetikoille on oma suosituksensa, jonka on tehnyt Diabetesliitto. Toinen tärkeä kysymys on pakko esittää: Mikseivät ihmiset noudata näitä suosituksia? Vastaus voisi olla, että se ei ole helppoa ja se saattaa olla kallistakin. Kaikki terveellinen on usein kalliimpaa. Mutta oman hyvän olon eteen kannattaa todella nähdä hieman vaivaa. Ja kyllä sipsit, limut, karkit, pullat ja keksit ovat sata varmasti kalliimpia kuin terveellinen ruoka. Annan teille syksyn aluksi tehtävän. Tutustukaa ravitsemussuosituksiin ja alkakaa noudattaa niitä.
Pirtsakkaa syksyn alkua!