Tänään oli normaali arkiaamu; tyttöjen herättäminen kouluun, aamupalan nauttiminen ja pyöräileminen töihin. Kevään heräämistä ihastelin.

Olemmepa saaneet nauttia oikein helteisistä päivistä. Aurinko virkistää mieltä ja sen avulla muodostuu D-vitamiinia ihollamme. Mutta aurinko on myös uhka ihollemme, niin kuin moni tietää. Ihon ei tarvitse palaa kuin kerran, niin ihosyövän riski kasvaa. Eli kannattaa muistaa vanha sanonta: ”Viisaat viihtyvät varjossa”. Sitten herääkin kysymys, että saammeko kesällä tarpeeksi D-vitamiinia koko vuoden tarpeeksi.

Suomi-Saksa -jääkiekkopelin jälkeen heräsin virkeänä uuteen päivään. Töihin lähteminen tuntui mukavalta. Pyöräilin pilvisessä aamussa vajaa 3 km. Täytyy kyllä myöntää, että aamuyöstä mieleeni tuli työasia, mietiskelin uusia diabeteksen hoitomuotoja.

Sen aamun muistan varmaan loppuelämäni.
Rakas tyttärenpoikani, Arttu (tuolloin 5v), kömpi aamulla viereeni ja sanoi, että Irkku-mumma olet LIHAVA ihminen! Minä tuota ihmettelemään, että enhän minä ja mistä kohti minä muka lihava olen? Enhän minä!